Hyppää pääsisältöön

Miten erottaa tosi tarusta?

Mika Pietilä

projektipäällikkö,

Koordinaatti

Kuvaus

Tässä Puheenvuoro-artikkelissa Koordinaatin Mika Pietilä kirjoittaa poikkeusajan tietotulvasta ja luotettavan tiedon arvioinnista nuorten tieto- ja neuvontatyön näkökulmasta. Nuorisotyössä on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaista tietoa välittää eteenpäin nuorille.
Koordinaatin Mika Pietilä toimistossa tietokoneensa ääressä.

Sisältö

Viimeisen kolmen viikon aikana olemme olleet valtavan tiedontulvan ympäröimiä. Koronaviruksen etenemisestä ja sen vaikutuksista yhteiskunnan arkeen tulvii tietoa uutiskanavilla, verkkosivuilla, somessa ja ihmisten keskusteluissa. Monissa somepäivitysten kommenteissa tietoähkyn vaikutukset ovat luettavissa: ihmiset epäilevät tietolähteiden luotettavuutta ja pohtivat, onko kyseessä fakta vai jonkun mielipide aiheesta.

Koronaviruksen vyöryttyä Suomeen nuorisotyö siirtyi nopeasti ja vahvasti kohtaamaan nuoria erilaisiin digitaalisiin toimintaympäristöihin. Toimiipa nuorisotyö missä ympäristössä tahansa, diginä tai kasvokkain, liittyy siihen aina kohtaaminen nuoren kanssa. Toimintamuodosta riippuen nuorisotyöhön voi kuulua nuoren tiedontarpeisiin pohjautuvaa tiedon jakamista, neuvontaa tai ohjausta. 

Näin erityisenä aikana, kun mis-, dis- ja malinformaation määrä kasvaa, on tärkeää kiinnittää huomiota tiedonlähteiden luotettavuuteen ja muistuttaa nuoria luotettavan tiedon valintaan liittyvistä perusasioista. Nuorille suunnatussa tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä luotettava tieto on työskentelyn lähtökohta – nuoren tiedontarpeiden rinnalla. 

Nuorilla on oikeus tietoon silloinkin, kun ajat ovat haastavia

Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaisissa periaatteissa todetaan, että demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen tarkoittaa, että nuorilla on oltava mahdollisuus saada kattavaa, puolueetonta, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa, joka perustuu nuorten tiedontarpeisiin. Poikkeuksellisena aikana on tarkasteltava myös omia toimintatapoja tiedon luotettavuuden tarkistamisessa. Valtavassa tiedontarpeessa ja -tulvassa voi luotettavuuden huomioiminen jäädä epähuomiossa vähemmälle. 

Luotettavaa tietoa voi olla vaikea löytää, valita ja käyttää. Nuorilla voi olla riittämättömät tiedot ja taidot arvioida tietolähteiden luotettavuutta. Nuorisotyön ammattilaisten tulee kiinnittää huomiota tiedon luotettavuuteen, kun jakavat ja välittävät tietoa nuorille. Faktabaarin Tiedonhakuvinkkejä etäkoululaisille -tiedotteessa (20.3.2020) todetaan luotettavasta tiedosta ytimekkäästi: "On osattava erottaa jyvät akanoista – tosi tarusta."

Ota käsitteet haltuun  

Nyt poikkeuksellisen tilanteen aikana törmää helposti erilaisiin käsitteisiin, joita vilisee vaikkapa sosiaalisen median päivityksissä. On hyvä painaa mieleen käsitteiden merkitys. Paljon puhuttuja ”valeuutisia" on monenlaisia:

Arkipäivässä nuorten kanssa varmaan yleisimmin törmää käsitteisiin misinformaatio ja disinformaatio, eli virheellinen informaatio ja vääristelty informaatio. Misinformaatiossa on kyse tahattomasta virheellisestä viestinnästä eli henkilö ei tiedä sanoneensa tai kirjoittaneensa erheellisesti. 

Disinformaatio on taas tarkoituksella vääristeltyä ja harhaanjohtavaa viestintää. Sitä tuotetaan tietoisesti ja sen tarkoituksena on hämmentää lukijoita. Disinformaatiolla pyritään tuottamaan vahinkoa esimerkiksi henkilölle tai yhteisölle.

Malinformaatiolla tarkoitetaan sinällään totuudenmukaisen informaation käyttämistä sellaisessa tarkoituksessa, joka aiheuttaa haittaa ja vahinkoa yksilölle tai yhteisölle. Malinformaation välittäminen on pahantahtoista toimintaa, vaikka tiedot pitäisivätkin paikkansa. 

Koordinaatti vinkkaa, miten erotat tosiasiat taruista

Onko kyseessä fakta vai mielipide?
Luotettavaa tietoa valitessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, onko kyse tiedontuottajan mielipiteistä vai faktoista eli tosiseikoista. Faktaan perustuvassa tekstissä yleensä viitataan lähteisiin. Faktatiedossa usein käytetään useampaa lähdettä jaettavan tiedon tausta-aineistona. Mielipide on tarinallinen ja tunteita herättävä. Mielipiteen perustana on kirjoittajan kokemus. Mielipidettä vauhdittaa usein myös tunteita herättävä kuvamateriaali.

Ovatko lähteet luotettavia?       
Tärkeä luotettavan tiedon kriteeri on, että lähteet on merkitty ja ne ovat tarkistettavissa. Jos lähde on linkin takana, tarkista onko linkki toimiva ja mihin se johtaa. Mitä useampi tietolähde tukee tekstiä niin sen parempi. Tietolähteitä tarkistaessa on hyvä tarkistaa samalla, onko kyseessä tiedon alkuperäinen lähde vai toisen käden tieto.

Luotettavan tiedon lähteitä ovat esimerkiksi viranomaistieto, vertaisarvioidut tutkimusartikkelit tieteellisissä tietokannoissa ja lehdissä sekä riippumattomat aikakausi- ja sanomalehdet. Myös yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten tuottamia sisältöjä voi käyttää lähteenä. Hyvä tietolähde on sävyltään neutraali, eikä se ole kaupallinen eikä poliittinen.

Onko tieto ajantasaista?
Muista tarkistaa milloin tieto on julkaistu. Sen perusteella voi arvioida pitääkö tieto edelleen paikkaansa vai pitäisikö tehdä tarkempaa tiedonhakua ja etsiä ajankohtaisempaa tietoa kyseisestä aiheesta. Tärkeää on, että tiedontuottajat julkaisevat päivämäärän, milloin tieto on julkaistu tai päivitetty.

Milloin hälytyskellojen pitäisi soida?

Median ja informaation kulutus on jokapäiväistä ja elämme jatkuvien uutisvirtojen keskellä. Uutisvirran lumoissa on välillä herkistettävä ajatuksia ja aisteja pohtimaan, milloin tietoon voi luottaa vai yrittääkö joku johtaa meitä tarkoituksella harhaan. Hälytyskellojen pitää soida, jos viesti sisältää huomiota herättäviä kuvia, sisältö pyrkii nostattamaan voimakkaita tunnereaktioita tai sisältö on vahvasti tarinan tyyppinen. 

Disinformaatiota sisältävät viestit toistuvat myös tiheään ja ne sisältävät outoja tai poikkeuksellisia lähteitä. Yleensä viestiä levittävä taho levittää myös muuta epäilyttävää sisältöä. Kannattaa suhtautua viestiin kriittisesti, jos viestin kirjoittajan henkilöllisyys on epäselvä etkä esimerkiksi löydä tietoja kirjoittajasta. Samoin siinä tapauksessa, jos lähteeksi merkitty verkko-osoite vaikuttaa epäilyttävältä tai ei toimi. Jos sinulle tulee tunne, että sinuun yritetään vaikuttaa jollakin tavalla, niin on hyvä pysähtyä tarkastelemaan sisältöä tarkemmin ja arvioida, onko välitetty tieto tai viesti luotettava. 

Mika Pietilä

Lähteenä tekstissä on käytetty Mediakasvatusseuran, Mediataitokoulun ja Faktabaarin tuottamia luotettavaan tietoon liittyviä sisältöjä. 

Lue lisää aiheesta muun muassa seuraavista lähteistä:

Meidataitokoulu - Pelkkää feikkiä

Mediametka - Voiko mediaan luottaa?

Koulukino - Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot teemojen käsittelyyn 

Faktabaari - Vinkkejä tiedonhakuun etäkoululaisille

Faktabaari - Disinformaation analysointi ja faktantarkistusprosessi

Jaa artikkeli

Tilaa uutiskirjeitämme

Pysy ajan tasalla Koordinaatin kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.

Tilaa uutiskirje!