Tilaa uutiskirjeitämme
Pysy ajan tasalla kaikkien palveluidemme kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.
Välitämme lisäksi tietoa nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtaisista asioista.
Nuorille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tuottavat pääasiassa kunnat ja järjestöt ja ne perustuvat nuorten tiedon ja tuen tarpeisiin. Nuorten lisäksi palveluiden kohderyhmään kuuluvat nuorten vanhemmat, nuorten parissa toimivat sekä nuorisoalaa opettavat ja opiskelevat.
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tehtävänä on antaa nuorille monipuolista ja kattavaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on nuorten kasvatuksellinen ohjaus ja sosiaalinen vahvistaminen. Palveluiden tavoitteena on myös tukea nuorten kasvua itsenäisyyteen, osallistumiseen sekä omatoimiseen selviytymiseen.
Ammattitaitoisten työntekijöiden välittämä luotettava, monipuolinen tieto auttaa nuoria tekemään omaa elämänhallintaa tukevia valintoja ja päätöksiä.
Tieto- ja neuvontatyöllä voidaan auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työelämässä ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Nuorten tieto- ja neuvontatyön tulisi myös avartaa nuorten mahdollisuuksia sekä edistää nuorten itsenäistymistä ja liikkuvuutta .
Nuorten ohjauksen ja neuvonnan, myös verkossa tehtävän, tulee perustua nuorten tieto- ja neuvontatyölle asetettuihin kasvatuksellisiin tavoitteisiin nuorten tukemiseksi ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamiseksi kaikille nuorille. Työmuoto on tunnustettu useimmissa Euroopan maissa osaksi nuorisotyötä.
Lähteet:
Nuorten tieto- ja neuvontatyö on nuorten henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukemista lähipalveluna palvelupisteissä, digitaalisissa palveluissa tai muissa toimintaympäristöissä. Nuorille tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisesti eri kanavia ja menetelmiä, kuten sosiaalista mediaa ja nuorten vertaisryhmiä.
Nuoren valmiuksista riippuen hän voi halutessaan etsiä tietoa kysymykseensä omatoimisesti esitteistä, oppaista, netistä, tietokannoista tai muista tarjolla olevista tietolähteistä. Useissa keskuksissa ja pisteissä nuorella on lisäksi mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan paikan päällä tai puhelimitse.
Digitaalisen nuorten tieto- ja neuvontatyön välineet ja kanavat ovat viime vuosina monipuolistuneet. Reaaliaikaiset tieto- ja neuvontapalvelut voivat olla esimerkiksi asiakkaan ja työntekijän kahdenkeskiseen chat-keskusteluun pohjautuvia palveluita, joita on toteutettu useimmissa verkkoperustaisissa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön päämääränä on edistää nuorten kuulemista, osallistumista ja vaikuttamista heidän omien asioidensa hoitamisessa sekä yhteiskunnallisissa asioissa. Tätä tavoitetta voidaan edistää itse työmuodon lisäksi erilaisilla demokratiavälineillä, jotka toimivat verkossa. Yksi verkkovaikuttamisen väline, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee, on vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi. Se on osa oikeusministeriön demokratiapalveluita verkossa.
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tuotetaan monin tavoin eri toimijoiden, myös nuorten kanssa. Menetelmät ja toimintaympäristöt ovat moninaiset, verkko on niistä yksi. Sektorirajoja ylittävien TNO-palveluiden (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden) tuottamiseen pyritään elinikäisen ohjauksen näkökulmasta.
Nuorten tieto- ja neuvontatyö on nuorisotyön työmuoto, jota toteutetaan samojen yleispätevien, suuntaviivoja antavien periaatteiden mukaisesti laajasti Euroopassa.
Esimerkkejä nuorten tieto- ja neuvontatyön muodoista ja menetelmistä:
Mitkään muodoista ja menetelmistä eivät ole toisiaan poissulkevia. Palveluiden tulee perustua nuorten tiedon tarpeisiin, yhteistyöhön, palvelukartoitukseen, resurssien arvioimiseen ja tarpeelliseen suunnittelutyöhön. Ja siihen, että nuoret ovat jo alusta lähtien mukana.
Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa korostetaan henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan olevan tänä päivänä vielä tärkeämpää kuin edellisten sukupolvien kohdalla, koska nuorten sosiaalinen osallistaminen on entistä pidempi ja monimutkaisempi prosessi.
Vaikka tietoyhteiskuntaosallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan, ja nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret itse pitävät tärkeänä mahdollisuutta kohdata kasvokkain. Lähipalveluille on siksi edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää. (Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9. s. 61).
Nuorten kysymykset liittyvät usein laajasti koko elämäntilanteeseen. Toisinaan nuorten on vaikeaa hahmottaa, mitä tietoa he hakevat. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut auttavat kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.
Nuorten kysymykset liittyvät tyypillisesti asumiseen, työllisyyteen, opiskeluun, ulkomailla työskentelyyn, kursseihin, vaihto-opiskelumahdollisuuksiin ja EU:n rahoitusmahdollisuuksiin, matkailuun, terveyteen, ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja oikeuksiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuonna 2010 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin tehtäväksi nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin verkoston suunnittelun ja toteutuksen osaksi pysyväisluonteista nuorisotyön palvelurakennetta.
Taustalla ehdotukselle oli nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden määrällinen kasvu. Kasvun syitä olivat työmuodon koordinoitu kansallinen kehittäminen vuodesta 2006 alkaen sekä hankerahoitusmahdollisuuksien lisääntyminen. Kansallinen nuorten tieto- ja neuvontatyön koordinointi aloitettiin Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa vuonna 2006. Koordinaatti nimettiin vuonna 2010 yhdeksi valtakunnallisista nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskuksista.
Edellä mainittujen syiden lisäksi yhteiskunnalliset muutokset, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä kansalliset ja eurooppalaiset nuorisoalan suositukset ja kehittämisohjelmat antoivat suuntaviivoja pysyvän rakenteen luomiselle.
Vuonna 2006 nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tuottavia tahoja oli alle kolmekymmentä. Kuusi vuotta myöhemmin palveluverkostossa oli mukana jo yli 240 kuntaa tai järjestöä. Palveluita toteutetaan lähipalveluina erilaisissa toimintaympäristöissä sekä verkkoperustaisina palveluina paikallisesti tai alueellisesti.
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden merkittävä kasvu, ja sen myötä palveluiden laadukas kehittäminen vastaamaan nuorten tiedon ja ohjauksen tarpeita, ovat olleet haastavia tehtävä kansalliselle koordinoinnille. Koordinaatti ja aluekoordinointimalli pyrkivät vastaamaan muutoshaasteeseen. Rakenteen tulee palvella myös nuorisotyöntekijöiden yhteisöllisyyttä, ammatillista kasvua sekä yhteisöllistä kehittämistä.
Nuorten tieto- ja neuvontatyöllä on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut näkyvät voimakkaasti Euroopan neuvoston jäsenmailleen suuntaamissa suosituksissa ja Euroopan unionin nuorisostrategiassa.
Työmuodolla on myös eurooppalainen kattojärjestö, European Youth Information and Counselling Agency (ERYICA), joka on perustettu 1986. ERYICA tukee toiminnallaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia nuorten tieto- ja neuvontapalveluita 28 Euroopan maassa. Palvelut koostuvat yli 7500 nuorten tieto- ja neuvontapisteestä tai -keskuksesta, joissa työskentelee yli 13 000 työntekijää.
Koordinaatti on ERYICAn jäsenorganisaatio, edustaen näin koko kansallista verkostoa Euroopassa. Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on ERYICAn sisarorganisaatio Suomesta.
Euroopan neuvoston suositukset nuorisotiedotuksesta
Nuorten tieto- ja neuvontatyön verkosto Suomessa
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että palvelut ovat tasa-arvoisesti kaikkien nuorten saatavilla. On kehitettävä vaihtoehtoisia malleja erityisesti kuntarajat ylittävässä ja seudullisessa yhteistyössä.
Nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen on edellytys sille, että palvelut kohtaavat nuorten tarpeet. Myös yhteistyösopimukset ja -kumppanuudet muiden nuorten parissa toimijoiden kanssa ovat tärkeitä, jotta palvelut voidaan mahdollistaa kaikille nuorille. Tarpeellisten lisäpalveluiden kehittäminen niin lähipalveluissa kuin verkkopalveluissa on tärkeää.
Vaikka yhteiskunnassa odotetaan myös nuorilta nopeaa omaksumiskykyä, monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitoja, kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan sekä mediakriittisyyttä, on palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa muistettava palveluiden asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Kasvava alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus haastaa nuorten parissa työskentelevät uudenlaisten ammatillisten taitojen hankkimiseen ja nopeaan reagointiin yhteiskunnallisiin muutoksiin.