Hyppää pääsisältöön

Mitä on nuorten tieto- ja neuvontatyö?

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on  ehkäisevää nuorisotyötä, joka tavoitteellisena peruspalveluna tarjoaa ammattitaitoista tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa. Työmuodolla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia.

Nuorille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tuottavat pääasiassa  kunnat ja järjestöt   ja ne perustuvat nuorten tiedon ja tuen tarpeisiin. Nuorten lisäksi palveluiden kohderyhmään kuuluvat nuorten vanhemmat, nuorten parissa toimivat sekä nuorisoalaa opettavat ja opiskelevat.

 

Tavoitteet 

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tehtävänä on antaa nuorille monipuolista ja kattavaa  tietoa, ohjausta ja neuvontaa  erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on nuorten  kasvatuksellinen ohjaus ja sosiaalinen vahvistaminen. Palveluiden tavoitteena on myös tukea nuorten kasvua itsenäisyyteen, osallistumiseen sekä omatoimiseen selviytymiseen.

Ammattitaitoisten työntekijöiden välittämä luotettava, monipuolinen tieto auttaa nuoria tekemään omaa elämänhallintaa   tukevia valintoja ja päätöksiä.

Tieto- ja neuvontatyöllä voidaan auttaa nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään työelämässä ja henkilökohtaisessa elämässään sekä edistää nuorten  osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan   vastuullisina kansalaisina. Nuorten tieto- ja neuvontatyön tulisi myös avartaa nuorten mahdollisuuksia sekä edistää nuorten  itsenäistymistä ja liikkuvuutta .

Nuorten ohjauksen ja neuvonnan, myös verkossa tehtävän, tulee perustua nuorten tieto- ja neuvontatyölle asetettuihin kasvatuksellisiin tavoitteisiin nuorten tukemiseksi ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamiseksi kaikille nuorille. Työmuoto on tunnustettu useimmissa Euroopan maissa osaksi nuorisotyötä.

Lähteet: 

  • Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Napin verkkopalvelu, www.nettinappi.fi
  • Hoikkala, Tommi & Sell, Anna (toim.) 2007. Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. s. 415 

 

Toimintamuodot 

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on nuorten henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukemista  lähipalveluna palvelupisteissä, digitaalisissa palveluissa tai muissa toimintaympäristöissä. Nuorille tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisesti eri kanavia ja menetelmiä, kuten  sosiaalista mediaa ja nuorten vertaisryhmiä.

Nuoren valmiuksista riippuen hän voi halutessaan  etsiä tietoa  kysymykseensä omatoimisesti esitteistä, oppaista, netistä, tietokannoista tai muista tarjolla olevista tietolähteistä. Useissa keskuksissa ja pisteissä nuorella on lisäksi mahdollisuus  henkilökohtaiseen neuvontaan  paikan päällä tai puhelimitse.

Digitaalisen nuorten tieto- ja neuvontatyön  välineet ja kanavat ovat viime vuosina monipuolistuneet. Reaaliaikaiset tieto- ja neuvontapalvelut voivat olla esimerkiksi asiakkaan ja työntekijän kahdenkeskiseen  chat-keskusteluun  pohjautuvia palveluita, joita on toteutettu useimmissa verkkoperustaisissa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön päämääränä on  edistää nuorten kuulemista, osallistumista ja vaikuttamista  heidän omien asioidensa hoitamisessa sekä yhteiskunnallisissa asioissa. Tätä tavoitetta voidaan edistää itse työmuodon lisäksi erilaisilla demokratiavälineillä, jotka toimivat verkossa. Yksi verkkovaikuttamisen väline, jota myös opetus- ja kulttuuriministeriö tukee, on  vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi. Se on osa oikeusministeriön demokratiapalveluita verkossa.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tuotetaan monin tavoin eri toimijoiden, myös nuorten kanssa. Menetelmät ja toimintaympäristöt ovat moninaiset, verkko on niistä yksi. Sektorirajoja ylittävien TNO-palveluiden (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden) tuottamiseen pyritään elinikäisen ohjauksen näkökulmasta.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on nuorisotyön työmuoto, jota toteutetaan samojen yleispätevien, suuntaviivoja antavien periaatteiden mukaisesti laajasti Euroopassa.

 

Esimerkkejä nuorten tieto- ja neuvontatyön muodoista ja menetelmistä

  • yksilötyö 
  • ryhmien kanssa tehtävä työ 
  • vertaisnuorisotiedottaminen 
  • fyysiset toimintaympäristöt (pisteet, keskukset, koulut, kirjastot, nuorisotilat, osana matalan kynnyksen palvelupaikkoja jne.) 
  • digitaalisen nuorisotyön kanavat (pelit, some-kanavat, verkkopalvelut, chatit jne.) 
  • jalkautuvat palvelut (palveluja viedään koulujen auloihin välituntien ajaksi, tilaisuuksiin, messuille, tapahtumiin jne.) 
  • pelilliset menetelmät (aihealueista tehdään pelejä, joita esimerkiksi koulu- ja nuorisoryhmät voivat tilata käyttöön) 

Mitkään muodoista ja menetelmistä eivät ole toisiaan poissulkevia. Palveluiden tulee perustua nuorten tiedon tarpeisiin, yhteistyöhön, palvelukartoitukseen, resurssien arvioimiseen ja tarpeelliseen suunnittelutyöhön. Ja siihen, että nuoret ovat jo alusta lähtien mukana.

 

Palvelua henkilökohtaisesti 

Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa korostetaan  henkilökohtaisen, kasvokkain tapahtuvan  tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan olevan tänä päivänä vielä tärkeämpää kuin edellisten sukupolvien kohdalla, koska nuorten sosiaalinen osallistaminen on entistä pidempi ja monimutkaisempi prosessi.

Vaikka tietoyhteiskuntaosallisuuden merkitys jatkaa kasvuaan, ja nuorten kanssakäyminen on aktiivista verkossa, nuoret itse pitävät tärkeänä mahdollisuutta kohdata kasvokkain.  Lähipalveluille  on siksi edelleen tilausta ja niitä tulee edelleen kehittää. (Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:9. s. 61).

Nuorten kysymykset liittyvät usein  laajasti koko elämäntilanteeseen. Toisinaan nuorten on vaikeaa hahmottaa, mitä tietoa he hakevat. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut auttavat kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.

Nuorten kysymykset liittyvät tyypillisesti asumiseen, työllisyyteen, opiskeluun, ulkomailla työskentelyyn, kursseihin, vaihto-opiskelumahdollisuuksiin ja EU:n rahoitusmahdollisuuksiin, matkailuun, terveyteen, ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja oikeuksiin.

 

Rakenteet 

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuonna 2010 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin tehtäväksi  nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinoinnin  verkoston suunnittelun ja toteutuksen osaksi pysyväisluonteista nuorisotyön palvelurakennetta. 

Taustalla ehdotukselle oli nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden määrällinen kasvu. Kasvun syitä olivat työmuodon koordinoitu  kansallinen kehittäminen vuodesta 2006 alkaen sekä hankerahoitusmahdollisuuksien lisääntyminen. Kansallinen nuorten tieto- ja neuvontatyön koordinointi aloitettiin Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa vuonna 2006. Koordinaatti nimettiin vuonna 2010 yhdeksi valtakunnallisista nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskuksista. 

Edellä mainittujen syiden lisäksi  yhteiskunnalliset muutokset, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä kansalliset ja eurooppalaiset nuorisoalan suositukset ja kehittämisohjelmat antoivat suuntaviivoja pysyvän rakenteen luomiselle. 

 

Palveluiden määrän nopea kasvu 

Vuonna 2006 nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tuottavia tahoja oli  alle kolmekymmentä. Kuusi vuotta myöhemmin palveluverkostossa oli mukana jo  yli 240 kuntaa tai järjestöä. Palveluita toteutetaan lähipalveluina erilaisissa toimintaympäristöissä sekä verkkoperustaisina palveluina paikallisesti tai alueellisesti. 

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden merkittävä kasvu, ja sen myötä palveluiden laadukas kehittäminen vastaamaan nuorten tiedon ja ohjauksen tarpeita, ovat olleet haastavia tehtävä kansalliselle koordinoinnille. Koordinaatti ja aluekoordinointimalli pyrkivät vastaamaan muutoshaasteeseen. Rakenteen tulee palvella myös nuorisotyöntekijöiden yhteisöllisyyttä, ammatillista kasvua sekä  yhteisöllistä kehittämistä

 

Työmuoto Euroopan tasolla 

Nuorten tieto- ja neuvontatyöllä on  vahva eurooppalainen ulottuvuus. Nuorille suunnatut tieto- ja neuvontapalvelut näkyvät voimakkaasti Euroopan neuvoston jäsenmailleen suuntaamissa suosituksissa ja Euroopan unionin nuorisostrategiassa. 

Työmuodolla on myös eurooppalainen kattojärjestö, European Youth Information and Counselling Agency (ERYICA), joka on perustettu 1986. ERYICA tukee toiminnallaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia nuorten tieto- ja neuvontapalveluita  28 Euroopan maassa. Palvelut koostuvat yli 7500 nuorten tieto- ja neuvontapisteestä tai -keskuksesta, joissa työskentelee yli 13 000 työntekijää. 

Koordinaatti on ERYICAn jäsenorganisaatio, edustaen näin koko kansallista verkostoa Euroopassa. Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on ERYICAn sisarorganisaatio Suomesta. 

Euroopan neuvoston suositukset nuorisotiedotuksesta 
Nuorten tieto- ja neuvontatyön verkosto Suomessa 

 

Laatu ja kehittäminen 

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että palvelut ovat  tasa-arvoisesti kaikkien nuorten saatavilla. On kehitettävä vaihtoehtoisia malleja erityisesti kuntarajat ylittävässä ja seudullisessa yhteistyössä. 

Nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen on edellytys sille, että palvelut kohtaavat nuorten tarpeet. Myös  yhteistyösopimukset ja -kumppanuudet muiden nuorten parissa toimijoiden kanssa ovat tärkeitä, jotta palvelut voidaan mahdollistaa kaikille nuorille. Tarpeellisten lisäpalveluiden kehittäminen niin lähipalveluissa kuin verkkopalveluissa on tärkeää. 

Vaikka yhteiskunnassa odotetaan myös nuorilta nopeaa omaksumiskykyä, monimutkaisten ongelmien ratkaisutaitoja, kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan sekä mediakriittisyyttä, on palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa muistettava palveluiden  asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus. Kasvava alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus haastaa nuorten parissa työskentelevät uudenlaisten ammatillisten taitojen hankkimiseen ja nopeaan reagointiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. 

Tilaa uutiskirjeitämme

Pysy ajan tasalla kaikkien palveluidemme kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.
Välitämme lisäksi tietoa nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtaisista asioista.

Siirry uutiskirjeisiin!