Hoppa till huvudinnehåll

Digiraati mahdollistaa digitaalisen osallisuuden

Marko Pesonen

tietopalveluohjaaja,

Koordinaatti

Pirjo Kovalainen

suunnittelija,

Koordinaatti

Kuvaus

Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff istutti suunnittelija Pirjo Kovalaisen ja tietopalveluohjaaja Marko Pesosen kysymysten äärelle pohtimaan mitä kaikkea on meneillään digitaalisen osallisuuden tiimoilta. Molempien työ kohdentuu nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen sekä digitaalisuuden teemoihin. Haastattelu avaa tulevan kevään aikana toteutettavan artikkelisarjan ”Koordinaatin matkassa”. Koordinaatin uusi tehtävä valtakunnallisessa Osallisuuden osaamiskeskuksessa käynnistyi elokuussa. Koordinaatin tehtävänä on muun muassa tukea kuntatoimijoita Digiraadin hyödyntämisessä. Digiraati on digitaalinen palvelu, jossa nuoret voivat osallistua keskusteluun ajankohtaisista aiheista yhdessä vaikkapa päättäjien kanssa.
Marko Pesonen ja Pirjo Kovalainen seisovat ikkunan edessä. Vieressä viherkasvi.

Brödtext

Millaisia asioita liikkuu tällä hetkellä digitaalisen osallisuuden kentällä?  

PK: Erityisesti tänä syksynä on tapahtunut ja tapahtuu suuria muutoksia digitaalisen osallisuuden kentällä. Jo pitkään toiminnassa ollut Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelu on päättynyt ja oikeusministeriö yhteistyökumppaneidensa kanssa on kehittämässä uudenlaista toimintamallia ja alustaa verkko-osallisuuteen. Koordinaatti on mukana tässä kehittämistyössä. Tehtävänämme on kehittämisyhteistyön lisäksi tarjota tukea Digiraadin käyttöönotossa ja käytössä erityisesti kuntatoimijoille. Tänä syksynä tuemme kuntia Digiraadin pilotoinnissa.  

MP: On ollut hienoa huomata, että kunnat ja organisaatiot ovat hyödyntäneen myös omia kuulemisen kanaviaan aktiivisemmin. Varsinkin osallistavan budjetoinnin sivustoja näyttäisi olevan huomattavasti enemmän aiempiin vuosiin verrattuna. Oikeusministeriön demokratia.fi-palveluista löytyy jo nyt monenlaisia mahdollisuuksia. Digiraadin toiminnan tavoitteena on saada mukaan ministeriöitä, kuntatoimijoita, hyvinvointialueita ja järjestöjä osallistamaan nuoria päätöksentekoon ja keskusteluun. 

Millainen on digitaalisen osallisuuden kehityssuunta? 

PK: Digiraadin kautta saadaan yhä paremmin nuorten näkökulmia esiin. Pilottivaiheessa esim. SPR:n Nuorten turvatalojen tehtävänä on järjestää nuorilähtöisiä raateja, eli keskusteluun nostetaan nuorten esittämiä ja toivomia aiheita. Digiraadissa vaikuttamisen luonne tulee muuttumaan yhä enemmän yhteisölliseen suuntaan. Yhdenvertaisen digitaalisen osallisuuden kehittämisessä huomioidaan yhä vahvemmin vaikeimmin tavoitettavat nuoret ja heidän osallisuusmahdollisuuksien edistäminen.  

MP: On ollut innostavaa huomata, että varsinkin nuorten osallisuuden merkitys päätöksenteossa vaikuttaa kasvaneen. Toivon, että myös jatkossa nuoria ja lapsia kuultaisiin esimerkiksi lakivalmisteluissa ja kunnan toiminnan kehittämisessä. Kuullaan nuoria, mutta tarjotaan myös heille mahdollisuus keskustella heille tärkeistä asioista. Tästä esimerkkinä digiraadit, joiden teemoja on haettu myös nuorilta itseltään. 
Poikkihallinnollinen ja monitasoinen osallisuus lisääntyy.  

Onko mielestäsi osallisuuden käsite jollain tapaa muuttunut?   

PK: Käsite on edelleen moniselitteinen ja eri toimialoilla on oma näkökulmansa osallisuuteen. Ehkä osallisuus käsitteenä sisältää nykyään yhä laajempaa näkökulmaa myös moninaisempiin toimintamallien hyödyntämiseen ja yhteisöllisempiin kokemuksiin, merkityksiin kuulua johonkin. Kokemukseen tulla nähdyksi ja kuuluuksi osana yhteisöä. Se ei enää ole pelkästään oman mielipiteen ilmaisemista rajattuun aiheeseen. Osallisuuden mahdollistaminen vahvistaa myös luottamusta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Kyllä osallisuus käsitteenä on saanut monin tavoin painavampaa sisältöä ja hyvä niin.   

MP: Optimistisesti koen, että osallisuus on saanut paljon aiempaa enemmän arvoa. Toimijat ovat alkaneet kysyä nuorilta “oikeita” kysymyksiä ja tahtovat aidosti kuulla heitä. Ehkä aiemmin kysyttiin mielipidettä nuorisotilan seinien väristä, tänään kysytään nuorten mielipidettä nuorisopalveluiden laadusta ja niiden kehittämisestä. 

Onko osallisuus vaikeaa?  

PK: Osallisuus voi olla vaikeaa, jos ei ole pohdittu sen todellista merkitystä ja sitä, miten se ilmenee omassa arjessa ja työssä. Osallisuus ei ole sarja temppuja, vaan sen tulee olla läsnä kaikessa toiminnassa. Osallisuustoiminnan tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Käsitteen moniselitteisyyden vuoksi voi joskus olla vaikeaa hahmottaa, mihin kaikkeen osallisuus liittyy. 

MP: Eihän mikään yhtä laaja kokonaisuus kuin nuorten osallisuus ole koskaan helppoa. Nykyään löytyy kuitenkin yhä enemmän työvälineitä sekä alustoja, joissa kuulemista ja osallistamista on helppo toteuttaa. On tärkeä lähteä askel kerrallaan liikkeelle ja kokeilla mikä toimii ja mikä ei.  

Usein kuulee kysymyksen ”mistä ne nuoret?” ja ”miten nuoret saadaan mukaan?”, mitä neuvoisitte?  

PK: Nuorten tavoittamiseksi kannattaa virittää kaikki verkot vesille. Koulut, nuorisotalot ja nuorisojärjestöt tavoittavat nuorista suurimman osan, eli näitä kannattaa hyödyntää viestinviejänä nuorille.   
Ja viimeisenä, vaikka ei missään nimessä vähäisimpänä tiedon välittäjänä ovat nuoret itse. Vertaisten kautta tieto kulkee laajemmin ja tehokkaammin.

MP: Menkää sinne missä nuoret ovat. Uusia ympäristöjä ja alustoja ei tarvitse pelätä. Muistakaa sanoittaa kysyttävät kysymykset siihen muotoon, että nuoret ne ymmärtävät. Turha kapulakieli ja byrokraattinen jargon tuskin tuottaa mieluisia vastauksia kenellekään. Saavutettavuuteen kuuluu selkeys.  

Mikä on Koordinaatin rooli osallisuuden edistäjänä?  

PK: Koordinaatin tehtävä Osallisuuden osaamiskeskuksessa on tehdä tunnetuksi digitaalisia välineitä nuorten vaikuttamisen väylinä sekä vahvistaa nuorten osallistumista ja vaikuttamista digitaalisissa ympäristöissä. Tähän liittyy muun muassa Digiraati, mutta myös muut digitaaliseen vaikuttamiseen ja osallisuuteen liittyvät kysymykset ja aiheet. 

Koordinaatti tarjoaa ohjausta ja neuvontaa, miten erilaisia digitaalisia alustoja voidaan hyödyntää nuorten osallisuus- ja vaikuttamistyössä. 

MP: Olemme keskittyneet pitkälti kunnallisten toimijoiden tukemiseen osallisuus- ja vaikuttamistoiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi tänä syksynä olemme mukana kehittämässä ja pilotoimassa Digiraatia kuntatoimijoiden tukena.   

Saatesananne osallisuustoimintaa kehittämään lähtevälle kunnalle?  

PK: Kehittämistoimintaan kannattaa hakea ulkopuolista tukea ja sparrausta. Muun muassa Osallisuuden osaamiskeskus auttaa viranhaltijoita ja päättäjiä sekä nuorten parissa toimivia aikuisia vahvistamaan nuorten osallisuutta omassa työssään ja ottamaan nuoret mukaan yhteiskunnalliseen kehittämiseen ja päätöksentekoon. 

MP: Osallisuuden edistämiseksi ottakaa kohderyhmä heti alusta mukaan. Osallisuustoiminnan kehittämisessä on tärkeää huomioida, mikä on kohderyhmälle luontaisin tapa tulla kuulluksi. Huomioikaa myös vaikeammin tavoitettavat. Jokaisen ääni on tärkeä, vaikka sen äänen kuuleminen vaatisikin enemmän työtä. Uskaltakaa kysyä neuvoja!

Jaa artikkeli

Prenumerera på våra nyhetsbrev

Håll dig uppdaterad om alla våra tjänster, evenemang, utbildning och projekt.

Prenumerera nyhetsbrev!