Hyppää pääsisältöön

Materiaalit

Podcast: Osallisuus ja vaikuttaminen — Nuortenideat.fi-palvelu

Aiheena nuorten osallisuus ja vaikuttaminen. Tutustutaan Nuortenideat.fi-palveluun, josta on kertomassa Koordinaatin suunnittelija Pirjo Kovalainen. Kuullaan, miten kuntaorganisaatiossa on onnistuneesti otettu Nuortenideat.if-palvelu käyttöön, josta on puhumassa Kirkkonummen elinkeino- ja markkinointikoordinaattori Susanna Järvenpää. Jakson juontaa Antero Lehtonen.

 

 

Lähdeluettelo:


Nuortenideat.fi-palvelu
www.nuortenideat.fi/

Kirkkonummen verkkosivut
www.kirkkonummi.fi/

Kirkkonummen Lapsiystävällinen kunta -sivusto
www.kirkkonummi.fi/lapsiystavallinen-kunta

Kirkkonummen Nuortenideat.fi-organisaatiosivu
www.nuortenideat.fi/fi/organisaatio…konummen-kunta/

Liity Nuortenideat.fi-palvelun sähköpostilistalle
koordinaatti.fi/fi/palvelut/viestinta

 

Podcastin sisältö tekstimuodossa

Antero Lehtonen
Tervetuloa kuuntelemaan Suuntaviivoja Koordinaatista -podcastia. Tänään me jutellaan nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta päätöksentekoon Nuortenideat.fi-palvelun kautta. Tänään mun kanssa on juttelemassa aiheesta Kirkkonummen elinkeino- ja markkinointikoordinaattori Susanna Järvenpää. Tervetuloa.

Susanna Järvenpää
Kiitoksia oikein paljon kutsusta.

Antero Lehtonen
Ja suunnittelija Pirjo Kovalainen Koordinaatista. Tervetuloa.

Pirjo Kovalainen
Kiitos paljon.

Antero Lehtonen
Ja minä oon Antero Lehtonen ja toimin tämän podcastin juontajana. Tervetuloa mukaan.

Antero Lehtonen
Lähdetään tekemään pieni esittelykierros. Te ootte ihan uusia ihmisiä podcastin vieraana. Jos aloitetaan Susanna sinusta niin semmoinen hyvin lyhyt esittelykierros. Mitä haluat kertoa itsestäsi?

Susanna Järvenpää
Kiitoksia. Hyvin lyhyt, sehän välillä on vähän haasteellinen, kun tämmönen pälpättävä ihmissortti kyseessä, mutta pidetään lyhyenä. Elikä tuota tosiaan työskentelen Kirkkonummen kunnassa elinkeino- ja markkinointikoordinaattorina kuntakehitysyksikössä siellä konsernihallinnossa. Ja meillä kuntakehitysyksikössä meille kuuluu kuntamarkkinointi, matkailun edistäminen, yritysyhteistyön edistäminen yleensäkin elinkeinoasiat hyvin pitkälle ja sitten vielä työllisyysasiatkin vähäsen. Ja tämä Lapsiystävällinen kunta -koordinaatio on myös siellä meillä kuntakehitysyksikössä elikä itse olen koordinaattorina myös siinä ihan koko kunnan tasolla ja siihen liittyy myös hyvin olennaisesti tämä Nuortenideat.fi-palvelu ja sen käyttöönotto ihan meillä Kirkkonummella.

Ja oon ollut kunnalla töissä semmoinen neljä ja puoli vuotta suurin piirtein näissä hommissa. Sitä ennen oonkin kiertänyt ympäri maailmaa semmonen kymmenisen vuotta, eri puolilla maapalloa töitä tehden, matkailun parissa ja onkin vähän kuntasektorilla monen "out of box"-tyyppi, joka sinänsä sopii aika hyvin näihin markkinointitehtäviin varsinkin, kun nuoria pitää lähestyä, niin sitä aina pitää vähän pyrkiä ajattelemaan eri näkökulmista. Siihen se kunnan byrokraattinen ajattelumaailma, se ei ole aina se paras tulokulma. Mutta tuota tässä nyt lyhykäisyydessään minusta.

Antero Lehtonen
Okei, kiitos Susanna. Pirjo, sun vuoro pikkasen esitellä itseä.

Pirjo Kovalainen
Joo, kiitos elikä mä oon Kovalaisen Pirjo ja tuota työskentelen suunnittelijana Koordinaatissa. Eli suunnittelijana tällä hetkellä mun työtehtävänä on koordinoida tätä Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelua valtakunnallisesti eli tuottaa siihen tukipalveluja, koulutuksia sekä koordinoida sen toimintaa. Ja tässä työtehtävässä oon ollut vuodesta 2019 saakka eli sitä ennen tuota melkein 20 vuoden työrupeama tossa nuorten tieto- ja neuvontatyön saralla eli nuorten parissa ja nuorten asioiden kanssa oon työskennellyt tosi pitkään jo. Tää Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelu on mulle kyllä tuttu sen perustamisesta lähtien, koska tuota kuitenkin jo aikaisemminkin ennen Koordinaattiin tuloa työskentelin hyvin läheisissä työtehtävissä koordinaattilaisten kanssa. Ja myös tuota vaikuttamispalvelun nää eri vaiheet on siitä mulle tuttuja. Elikä tämmönen niin kuin historian tämän Nuortenideat.fi-palvelun kanssa minulla on.

Antero Lehtonen
Kiitoksia kummallekin esittelystä. Lähetään heti tuohon meidän aiheeseen suoraa pureutumaan että mikä se Nuortenideat.fi-palvelu oikein on ja mitä siellä oikein tehdään? Pirjo, voisitko aukaista meille tuota ajatusta tuosta palvelusta?

Pirjo Kovalainen
No Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelu on matalan kynnyksen palvelu nuorille. Elikä tää on tämmönen vuonna 2015 lanseerattu palvelu, jonka tarkoitus on antaa kaikille nuorille mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin. Tää palvelu on tuotettu yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, oikeusministeriön ja Koordinaatin kesken. Eli teknisestä kehityksestä ja teknisestä osuudesta vastaa oikeusministeriö ja oikeusrekisterikeskus. Sitten toi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tän palvelun käyttöönottoa ja Koordinaatilla on tää käytännön tukitoimista vastaaminen vastuulla. Tämä palvelu on osa oikeusministeriön demokratiapalveluita. Ja nämä muut palvelut löytyy osoitteesta www.demokratia.fi.

Myöskin tällä hetkellä Koordinaatti on Nuortenideoiden kautta osa nuorisotoimialan osaamiskeskustoimintaa elikä toimimme osana Osallisuuden osaamiskeskusta ja nyt 2021 huhtikuussa tulee ensimmäinen toimintavuosi täyteen eli tuota osallisuuden osaamiskeskuksen kautta myös kehitämme tätä palvelua eteenpäin eli matalan kynnyksen vaikuttamispalvelu nuorille, mutta sitten osallistamispalvelu organisaatioille, jotka haluavat kuulla nuorten mielipiteitä. Näin niin kuin lyhykäisyydessään.

Antero Lehtonen
Siinä tulikin paljon asiaa. Miksi se on alun perin perustettu? Minkälaisessa maailmantilanteessa ollaan oltu siinä vaiheessa, että tämmönen on koettu tarpeelliseksi?

Pirjo Kovalainen
Tämän taustallahan on nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen ja kuulemisen lainsäädännön velvoitteet. Elikä 2015 kuntalakia uudistettiin ja se oli lähtökohtana sille, että palvelu perustettiin. Eli tämän myötä haluttiin tarjota kunnille matalan kynnyksen palvelu kuulla nuoria. Eli kuka tai mikä tahansa kunta voi ottaa palvelun käyttöön ja näin myös saada se oma osallisuuden velvoite täytettyä, mutta taustalla myöskin on muita lakeja, jotka koskee lasten ja nuorten kuulemista eli perustuslaki, nuorisolaki, perusopetuslaissakin on mainittu, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta. Mut et viimeisenä, ei vähäisimpänä, on myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus eli sen kahdestoista artikla, jossa mainitaan, että lapsella tulee olla mahdollisuus ilmaista vapaasti näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa.

Elikä lähtökohtana on ollut tosiaan nämä eri lait, mutta myöskin tuon aikainen nuorisotyön ja politiikan ohjelma, joka on ollut kannustimena siinä, että tätä palvelua on lähdetty kehittämään eteenpäin. Ja myöskin sitten tuota tarve sille, että löydetään matalan kynnyksen vaikuttamispalvelu nuorille.

Antero Lehtonen
Aivan. Minkälaiset eri tahot tähän palveluun voi osallistua sitten? 

Pirjo Kovalainen
Noin yleisellä tasolla vois sanoa, että mikä tahansa yleishyödyllinen taho voi ottaa palvelun käyttöönsä. Eli tässähän palvelussa täytyy huomioida se, että tätä voi käyttää joko oman organisaatiosivun kautta tai sitten voi käyttää demokratiakasvatuksen välineenä. Ja tähän palveluun oman niin sanotun organisaatiotilin eli organisaation sivun voi perustaa mikä tahansa yleishyödyllinen taho. Näitä voi olla kunnat, järjestöt, koulut, oppilaitokset, ministeriöt, mutta myöskin sitten nuorten erilaiset vaikuttajaryhmät voivat olla tahoja, jotka voivat ottaa palvelun käyttöön. Elikä esimerkiksi nuorisovaltuustot, oppilaskunnat.. Mutta kaiken kaikkiaan ihan mikä tahansa yleishyödyllinen taho, joka haluaa kuulla nuorten mielipidettä tai kuulla nuoria.

Antero Lehtonen
Ok. Elikä hyvinkin avoimesti mukaan voi lähteä sitten. Susanna, te olette Kirkkonummella lähteneet tähän Nuortenideat.fi-palveluun mukaan, niin tuota miten se käytännössä tapahtuu? Miten siihen lähetään mukaan sitten?

Susanna Järvenpää
Joo eli meillähän oli, sanotaan, hyvä tilanne tän palvelun käyttöönottoa ajatellen siinä, että me ollaan sieltä vuodesta 2017 asti oltu mukana tässä Unicefin Lapsiystävällinen kunta -toimintamallissa. Ja silloin meidän meidän toimintasuunnitelma liittyi: miten osallistetaan lapset ja nuoret itselleen tärkeiden asioiden kehittämiseen? Ja siinä sitten alkoi kehkeytymään erilaisia ajatuksia, että mitenkä tätä asiaa voitais käytännössä toteuttaa. Sehän ei oo mikään kaikista helpoin juttu ottaa lapset ja nuoret mukaan aina eri vaiheeseen: päätöksen valmisteluun ja päätöksentekoon. Ja ryhdyttiin miettimään tätä, että Nuortenideat.fi voisi olla aika hyväkin palvelu siinä osallisuuden kehittämisessä.

Organisaatiot, varsinkin isot organisaatiot, niin mä itse näkisin sen nyt, tän käyttöönoton lanseerauksen läpivieneenä, sen että se on hirveän tärkeätä, että siihen sitoudutaan ihan organisaation johdosta lähtien. Elikä ilman sellaista sitoutuneisuutta tähän toimintaan, sitä on aika vaikea lähteä ponnistelemaan jaloilleen. Ja meillä Kirkkonummella on hyvin edullinen tilanne sen suhteen siinä, että meillä kunnan johtoryhmä ohjaa tuota meidän Lapsiystävällinen kunta -työtä ja sitten ihan siellä ohjausryhmässä tämä asia käsiteltiin ja tehtiin päätös koko kunnan tasolla, että Nuortenideat.fi otetaan käyttöön.

Ja tuota siinä sitten täytyy alkaa suunnittelemaan ihan järjestelmällisesti, että kunnan organisaatiokin on aika laaja. Siihen liittyy varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotyö, sitten myös muu vapaa-ajan toiminta ja myös sitten viranhaltijatyöskentelyssä on hyvin paljon työtä siellä ihan lasten ja nuorten keskuudessa. Että tavallaan täähän on myös työkalu sinnekin puolelle, että lapsilta tai nuorilta voi kysellä mielipiteitä eri valmisteluvaiheissa eri hankkeiden ja suunnitelmien tekemisen yhteydessä.

Siinä sitten otettiin käyttöön, oikeastaan se oli sellaista aika paljon sisäistä markkinointia alkuvaiheessa, sen asian kokoamista, neuvomista, ohjeistamista, että miten eri tahot voivat tätä hyväkskäyttää. Koska sehän ei suinkaan riitä, että päätetään nyt, että Nuortenideat.fi otetaan käyttöön ja siitä vähän kampanjoidaan, vaan siinä pitää ihan aidosti saada myös nuoret mukaan siihen toimintaan.

Ja meillä otettiin alkuun sattu hyvä tai, oikeastaan sattui ja sattui, satutettiin sopivasti kohdakkain siinä tämmönen meidän Lapsiystävällinen kunta -työhön liittyvä oppilaskuntien ja luottamushenkilöiden välinen kyselytunti, missä oli aiheena tänä vuonna tai viime vuonna, viime vuoden puolellahan se oli, ilmastoasiat. Ja oppilaskunnilta pyydettiin ideoita liittyen kestävän kehityksen kehittämiseen Kirkkonummella. Minkälaisia ajatuksia, aihioita, tulee ja ne sitten vietiin sinne Nuortenideat.fi-palveluun äänestykseen. Ja siinä sitten parhaiten pärjäävälle luvattiin ihan jopa pieni budjetti tämän itse idean toteuttamiseen tai osatoteuttamiseen. Ja sitten leffalippuja palkinnoksi näille oppilaskunnan jäsenille ja siellä sitten pidettiin äänestys pystyssä. Saatiin ihan kivasti osallistujia mukaan. Siitä tietenkin kampanjoitiin kovasti kunnan kanavissa ja tietenkin nämä lapset ja nuoret itse kampanjoivat omilla tahoillaan, koska halusivat tietenkin sitten, että sitä omaa ideaa kannatettaisiin. Niin siitä saatiin aika hyvä semmonen lanseerauskamppis tähän mukaan. Että suosittelisin, että semmoinen kannattaa harkita ehdottomasti siihen mukaan, koska se aloitus, se vaatii aika paljon ponnisteluja, että sen saa leviämään joka puolelle kunnan kokoisessa toimintakentässä.

Kaikki tiedostaa sen, että nyt on tämmöinen palvelu otettu käyttöön ja myös itse asian esittely on tärkeätä, että millä tavoin sitä voidaan hyödyntää. Nuoret voivat sinne itse laittaa ideoita ja tulevat saamaan siihen vastauksen suhteellisen hyvässä ajassa, että ne ideat ja kysymykset ei jää sinne keikkumaan. Vaan, että kunnalla on siinä osoitettu työryhmä, kenen vastuulla on hoitaa, että siihen tulee annetussa ajassa vastaukset näille nuorille. Ja meillä siihenkin löytyi sitoutunut ryhmä tai Lapsiystävällinen kunta -toiminnan myötä eli meillä tämä niin sanottu lyk-työryhmä on sitten vastuullisena tästä vastaamisesta, että viedään omille toimialoille kysymykset.

Vastaukset kysymyksiin haetaan ihan asiaankuuluvilta tahoilta kyllä vastaukset, että huolehditaan siitä, että tosiaan ei jää sinne kellumaan mitään yksittäisiä kysymyksiä. Plus sitten nuoriso-ohjaajien tiimivetäjä on myös mukana siinä, että hänellä on kuitenkin ihan suora yhteys sitten nuorisopuolelle. Mutta tällä tavalla, tällä tavalla, pari vinkkiä tähän aloitukseen.

Antero Lehtonen
Kuulostaa, että teillä on alun perin ollut siellä ihan hyvä tausta lähteä niin kuin tekemään ja pohjatyö tähän Nuortenideat-hommaan, niin mitä suosittelisit sellaiselle kunnalle, jotka miettii vielä tällaisten nuorten palveluiden käyttöönottoa? Kannattaako ensin tehdä joku tämmöinen toimikunta ponnistamaan vai kannattaako suoraan lähteä ottamaan tätä Nuortenideat.fi-palvelua käyttöön?

Susanna Järvenpää
Jos nyt kunnista puhutaan, niin ehdottomasti se pitää siellä, sanotaan hyväksyttää, semmosella tasolla, että se toimeenpano tulee sitten niin kuin työtehtävien myötä. Tarkoitan tällä sitä, että jos vain, jos vaan päätetään, että no otetaan tää nyt käyttöön ja sit sitä aletaan siellä täällä tuolla vähän katselemaan, että siitä ei tuu semmosta yhteisestä linjausta ja ei oo semmoista yhteistä sopimista asiasta, niin silloin mä uskon, että se jäis kyllä aika puolitiehen.

Tää työryhmä, joka siis tää sitoutuminen tai tää vastuuttaminen, niin sekin on oikeastaan kaikessa tekemisessä tosi tärkeätä, että asioilla on niin sanotusti omistajuus jossakin. Oikeasti se kuuluu se asia ja sen eteenpäin vieminen ja kehittäminen, niin se kuuluu jollekin taholle, joka sit huolehtii siitä, että sitä oikeasti myös kehitetään koko ajan ja viedään eteenpäin. Ja jotta tämmöinen työryhmä saadaan muodostettua, niin siinä täytyy olla sitten jonkinasteinen johtoryhmä mukana. Että meillä se toimi hienosti, kun meillä  sattu olemaan koko kunnan  viranhaltijapuolella se korkein johto päättämässä siitä ja itse asiassa koska valtuustoaloitteestahan me yleensä liityimme tähän Lapsiystävällinen kunta -toimintamalliin, johon liittyy hyvinkin oleellisena osana, tietenkin lapsen oikeudet, mutta tämä osallistaminen, niin meillä on oikeastaan siellä ihan korkeammalta taholta lähtien. Se periaatteet on jo muodostunut kunnan omaa strategiaa suunniteltaessa.

Näkisin hyvin vaikeina semmosen tilanteen kunnassa, että sitä ei päätetä yhteisesti poikkihallinnollisesti koko kunnan tasolla, vaan että joku lähtisi viemään sitä eteenpäin vaikka nyt vaan jossain vapaa-aika puolella. Toki sitä voi lähteä yrittämään, mutta sitten, kun siihen kuitenkin tarvitaan niitä vastauksia. Esimerkiksi, jos nuori haluaa tietää vaikka ehkäisystä. Niin kuin meilläkin ihan ensimmäisiä kysymyksiä oli: nuori tyttö. En ikää tiedä. Nimimerkin kanssa, kun sinne voi ideoita tai kysymyksiä lähettää. Kyseli ehkäisyn perään, että onko Kirkkonummelle tulossa ilmainen ehkäisy. Niin hyvin vaikeahan tällaiseen on vastausta saada ihan siltä vapaa-aikapuolelta, vaan se pitää noutaa jostain ihan muualta. Ja jos nää yhteydet sinne toimialojen suuntaan, se missä se työ tehdään, ja missä asioista päätetään, jos se ei oo kunnossa toimivana niin se sitten joko siinä tulee se rikkinäinen puhelin tai sitten yksinkertaisesti viesti ei kulje. Joissain pienemmässä organisaatiossa toki voi kulkea. En voi sanoa, että meidän tapa olisi ainoa ja oikea. Mun ois ite nyt tän läpi kahlatessani, niin olisi hirveän vaikea nähdä se, että tätä tehtäs ilman sellaista, että on yhteinen päätös ja sit on myös se vastuuttaminen tapahtunut, että siinä on se tietty työryhmä, joka sitä sitten hallinnoi, että saadaan kaikkialta vastaukset.

Antero Lehtonen
Kyllä. Pysytään vielä hetki tuossa Kirkkonummi-keississä. Kerro, että mikä on ollut semmonen haasteellisen asia tässä palvelun käyttöönotossa ja sitten jos tulee vielä jotain hyviä neuvoja siihen kylkeen. Tokihan tässä tulikin niitä, mutta jos vielä tulee, niin totta kai saa sanoa. Ehkä kaipaisin, että mikä on ollut yllätyksellisin ja haasteellisin juttu tässä?

Susanna Järvenpää
No, yllätyksiä ei ehkä hirveästi ole tullut, että kun tiedettiin jo, lähdettiin soitellen sotaan, että tässä on työmaata, tässä että saadaan se meidän kohderyhmä tähän mukaan ja sen takia tää kamppiskin siihen alkuun otettiin, että saatiin suoraan siitä pöhinää sinne meidän Nuortenideat-tilille Kirkkonummen omalle tilille. Kyllä se haaste on käyttöönotossa sanoisin, että haaste on edelleen, niin on se että tätä saa pidettyä tätä asiaa meillä pinnalla, että saadaan sitä liikennettä sinne Nuortenideat.fi:n.

Esimerkiksi tällä hetkellä on työn alla jälleen uudelleen lähteä kampanjoimaan asiasta, että me saadaan sitä tietoisuutta taas leviämään. Nythän korona nyt ehkä on ollut se suurin haaste nyt tässä ajassa, varmaan kaikessa muussakin, että niin kuin esimerkiksi nuorisotilat on kiinni, koska nuorisotilathan olis hyvin semmoinen luonteva paikka opettaa ja ohjeistaa nuoria mitenkä tällaista, ensinnäkin miksi tällaista tehdään, mutta myös sitten, että miten käytännössä mennään eteenpäin ja siellä saisi muodostettua näitä vaikuttajaryhmiä. Mutta tuota se elementti nyt tällä hetkellä ei ole käytössä. Mutta tietenkin koulujen puolella, mutta kouluissakin on sitten tällä hetkellä koronaan valmistautuminen vie hyvin paljon ihan käytännön aikaa ja aikaa opettajilta ja erilaisten opintosisältöjen suunnittelussa, niin se nyt tällä hetkellä luo haasteita, että sen Nuortenidea.fi:n ujuttaminen sinne esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneille, äidinkielentunneille. Näin on yritetty niinkuin ohjeistaa näitä opettajia näissä oppiaineissa, että Nuortenideat.fi on hyvä tämmöinen demokratiakasvatuksen väline, niin kuin Pirjo tuossa mainitsi. Näiden läpilyönti sinne ihan rajapintaan asti on se haaste tällä hetkellä. Mutta uskon, että hiljaisella, pitkäjänteisellä, kärsivällisellä työllä ja jatkuvalla tuutittamisella elikä tällä asian pinnalla pitämisellä, sillä tässä vielä edetään.

Antero Lehtonen
Eli työtä riittää ja työtä tarvitaan sitten sen käyttöönotossa. Pirjo, Kirkkonummi kuulostaa olevan tosi aktiivinen tässä hommassa, niin miten sinun silmistä niin, onko kaikki organisaatiot yhtä aktiivisia tämän toiminnan suhteen, ketkä on tuolla palvelussa jo mukana?

Pirjo Kovalainen
Valitettavasti ei. Palvelussa on mukana hyvin erilaisia organisaatioita ja toiset ovat pitkältäkin aikaväliltä matkassa eli on sellaisia organisaatioita, jotka ovat lähteneet palvelun lanseeraamisvaiheessa mukaan ja tietyllä lailla se toiminta on hiipunut sitten vuosien saatossa. Ehkä myöskin se passivoittaa organisaatioita tai on passivoittanut se, että, niin kuin Susanna tuossa mainitsi, että se haaste tän palvelun näkyvyyden kanssa on jatkuva haaste silleen, että tämä olisi nuorten tietoisuudessa ja nuoret tietäisi ja osaisi käyttää tätä palvelua. Elikä se ehkä on koettu joissakin organisaatioissa sitten lopulta ylipääsemättömäksi haasteeksi se, että nuoria ei saada riittävän aktiivisesti matkaan ja näin sitten myöskin organisaatiot ovat passivoituneet ja jääneet vähän taustalle palvelun käyttäjinä. Jos nuorilta ei tule ideoita niin silloinhan sitä pöhinää ei tapahdu sillä palvelussa.

Että tässä ehkä niinkuin kuitenkin sitten vielä tohon liittyen, että loppujen lopuksi myöskin sekin olisi tärkeää, että palvelut tai organisaatiot olisivat aktiivisia ja olisivat näkysällä palvelussa nuorten suuntaan, joka voisi sitten aktivoida myös nuoria käyttämään palvelua. Mutta kuitenkin silleen voi sanoa, että tietyt kunnat, jotka ovat alun alkaen sitoutuneet palvelun käyttöön ja ovat ehkä luoneet tällaisen verkoston jo sen käyttämiseksi ja taustalle, niin ne ovat säilyneet myös aktiivisina useita vuosia. Elikä siellä on tiettyjä kuntia, joissa koko ajan tapahtuu ja jossa koko ajan näkyy, että palvelua käytetään. Ovat oikein hyviä esimerkkejä siitä, että systemaattisella, johdonmukaisella työllä myös nuoria saadaan matkaan palvelun käyttäjiksi. Ja sehän se on se oikeastaan niin kun organisaatiolle se käyttövoima. Se, että nuoret ovat tietoisia palvelusta ja käyttävät palvelua.

Niin kuin Susanna sanoi, että täytyy olla tietyllä lailla malttia. Suunnitelmallisella ja johdonmukaisella työllä toivottavasti saadaan palveluun myös nuoret matkaan. Eli vielä tähän, sanoisin, että haasteena tällaiselle ei-kaupalliselle palvelulle on juurikin se, että me ollaan siellä samalla rintamalla jakamassa niitä käyttäjiä, kuin missä kaikki kaupalliset nuorille suunnatut palvelut ovat ja se joskus aiheuttaa haasteita. Täytyy myös muistaa, että tällaiset palvelut täytyy joka vuosi tai joka ikäluokalle markkinoida uudelleen elikä se sellainen näkyvillä olo ja sen ylläpitopito, näkyvillä olemisen ylläpitäminen, se on jatkuva työ. Se ei ehkä ole haaste, vaan se täytyy ymmärtää, että se täytyy tehdä aina vaan uudelleen.

Antero Lehtonen
Kyllä, eli tapellaan ihan samasta vapaa-ajasta, kuin kaikki muutkin palvelut tässä. Susanna, sulla oli jotain lisättävää tähän?

Susanna Järvenpää
Joo ja Pirjo tuossa sanokin jo ihan hyvin. Eli vaikka tämä on niin kuin nuorille kohdennettu ja toivotaan ensi sijassa tietenkin, että nuoret aktivoituu itse ideoimaan, lähettämään kysymyksiä ja tekemään omia kyselyitään, niin mä ainakin oon yrittänyt meillä hirveen vahvasti niin kuin viranhaltijapuolelle ja luottamushenkilöiden puolelle viestiä sitä, että tää on heille ihan oleellinen työkalu. Niin kuin tuossa alkuun sivusin vähänsen jo.

Mutta asian valmistelussa, jossa on esimerkiksi on joku hanke tai sanotaan vaikka, että suunnitellaan että pitäisi uusia ulkoliikuntapaikkoja, skeittipuistoja perustaa, niin sitä voi siinä ihan valmistelun alkuvaiheessa jo kysyä siellä nuorilta, että mihin se laitettas nyt. Laitetaanko tuolle kylälle vai tuolle toiselle kylälle? Mikä on teidän mielipide? Jos on vaihtoehtoja monia. Ja sillä tavalla aktivoida nuoria tulemaan ensinnäkin edes käymään Nuortenideat.fi:ssä tutustumaan ja sitä kautta myös honaamaan vähän itsekin, että tätähän voisi käytellä ihan omassakin jutuissa vaikka omissa omissa yhteisöissään. Tai jos omalla yhteisöllä on jotain sanottavaa tai kysyttävää muilta nuorilta, niin siihen käyttää. Tosiaan tällaista sisäistä kampanjointia.

Mä itse nään sen tosi tosi tärkeänä, että varsinkin tässä vielä ollaan alkupolulla tämän kanssa, niin että saataisiin sitä otettua ihan niin kuin meidän omaksi työkaluksi ja mä oikein odotan ja sillain on hyvä, kun oon kuntamarkkinoinnissa töissä, niin tiedän aika paljon asioita, mitä kunnassa on menossa, niin mä vain odotan, että sieltä tulee nyt se semmoinen yks napsu, minkä saan otettua mukaan ja kyselyttää nuorilta sillä tavalla, että he voisi oikeasti niin kuin osallistua siihen heihin liittyvään johonkin uuteen hankkeeseen tai johonkin sen osavaiheen toteutumiseen, että siitä tulisi semmoinen onnistuminen, että nyt nuoret on sanonut "toivon että asia tehdään näin" ja se toteutettiin näin. Koska ei tarvi edes olla isoja asioita, mutta että se vaikuttavuus saataisiin jollakin tavalla nostettua sieltä esiin. On paljon toiveita, sanotaan, tämän vaikuttamispalvelun suuntaan. Ihan käytännön työssäkin meillä kunnassa.

Antero Lehtonen
Onko sitten näkyvissä tämmönen, että onko se suorassa suhteessa sen päätöksentekoon osallistamisen kanssa ja kuinka paljon nuoret yrittää sitten vaikuttaa tuon palvelun kautta? Näkyykö semmoista eroa eri organisaatioiden välillä, Pirjo?

Pirjo Kovalainen
Kyllä. Oikeastaan se näkyy eri organisaatioiden välillä, että ne kunnat, missä niin organisaatioiden yhteyshenkilöt aktiivisesti edistää niitä nuorten ideoita, vievät niitä eteenpäin, penäävät niihin vastauksia, niin siellä myöskin nuoret ovat aktiivisia ja innokkaampia osallistumaan palvelun kautta ja esittämään ideoitaan. Ehkä niin kuin haasteellisin on se tilanne, että nuoret ideoi palvelussa, mutta siihen ei reagoida mitenkään. Elikä tavallaan siellä on tipahtanut se siitä kunnan tai organisaation palveluketjusta tän palvelun käyttö kokonaan pois ja siellä ei sitten enää yhteyshenkilö huolehdi siitä, että nuoret saavat ideoihinsa vastauksia. Sehän syö uskottavuutta palvelulta ja uskottavuutta ja siltä, että omiin asioihin voi vaikuttaa. Eli tuota erittäin tärkeää on just se, että palvelun yhteyshenkilöt ovat aktiivisia ja tukevat nuoria myös niissä omissa ideaprosesseissaan ja se voi tarkoittaa myös sitä, että yhteyshenkilöt jalkauttavat tätä palvelua myös muualle kuin vain verkkoon eli ottavat mukaan palvelun tapahtumiin erilaisiin tilaisuuksiin, erilaisten nuorten ryhmiin ja käyttävät sitä työkaluna myös muualla kuin vain niin sanotusti verkossa. Elikä myös sekin lisää palvelun tunnettuutta, että sitä esitellään osana omaa työkalupakkia osallisuuden työkalupakkia eli erilaisissa tilanteissa, missä kohdataan nuoria.

Antero Lehtonen
Aivan. Nyt ollaan puhuttu kunnan näkökulmasta tuosta asiasta ja tai osallistuvan organisaation näkökulmasta, niin onko Nuortenideat.fi-palvelun puolelta jonkinlaista tukea sitten saatavilla tähän käyttöönottoon ja mukaan lähtemiseen?

Pirjo Kovalainen
Kyllä on. Elikä omassa esittelyssäni kerroinkin, että Koordinaatissa me tuotetaan asiantuntija- ja tukipalvelut palvelun osalta valtakunnallisesti. Elikä tämä tarkoittaa, että käytön tukeen eli kaikenlaisissa asioissa, niin haasteissa kuin onnistumisissakin, meihin voi olla yhteyttä. Me koordinaatissa ylläpidämme tätä palvelua sisällölliseltä osalta. Tekninen ylläpito on oikeusministeriön puolelta tai se tulee sitä kautta, mutta meiltä myös koulutukset tarjotaan elikä esimerkiksi nyt tänä keväänä ja ensi syksynä niin vähintään yksi esittely- tai käyttökoulutus tarjotaan per kuukausi, mutta sitten meiltä voi myös toivoa koulutuksia. Elikä jos haluaa, jos harkitsee palvelun käyttöönottoa ja haluaa omassa kunnassa omalle yhteistyöverkostolleen koulutusta, ihan tällaista räätälöityä koulutusta, niin meihin voi olla yhteydessä ja voidaan miettiä sitten ne tai kunnan tai juuri organisaation tarpeet ja räätälöidä koulutus sen mukaisesti. Ja tietysti meiltä sitten myös saa viestintään ja markkinointiin tukea eli mielellään ollaan viestimässä esimerkiksi onnistuneista ideaprosesseista, mutta myöskin uusista organisaatioista. Me viestitään ahkerasti meidän sosiaalisen median kanavissa Nuortenideat.fi-asioista, mutta myös muista osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvistä aiheista.

Viestinnän tukipalvelut kuuluu myös Koordinaatin niin sanottuun palvelupakettiin. Meiltä saa viestintään ja markkinointiin tukea esimerkiksi siten, että meiltä löytyy verkosta digimateriaalia, jota voi vapaasti käyttää markkinointiin, mutta myöskin sitten meiltä voi tilata esitteitä, flyereita, julisteita oman markkinoinnin tueksi. Meillä on esimerkki ihan tällaisia ikkunatarroja, jonka voi laittaa vaikka nuorisotilan ikkunaan tai koulun ulko-oveen, josta käy ilmi, että palvelu on käytössä juuri tässä rakennuksessa ja tämän rakennuksen toimijoiden osalta. Mutta sitten myös aika ajoin meillä on tällaisia palkintomateriaaleiksi tarjottavia markkinointimateriaaleja, joita voi esimerkiksi palvelun lanseeraustilaisuuksiin tilata meiltä. Eli esimerkiksi tilanteeseen, jos on joku kilpailu, niin jakaa vähän tällaista Nuortenideat-tuotteita, niin tällaisia voi meiltä tilata. Hyvinkin monipuolisesti saa erilaista aineistoa, esimerkiksi oman markkinoinnin tueksi, mutta kaiken kaikkiaan se lähimarkkinointi, organisaation sivun markkinointi, niin se tapahtuu aina sen organisaation toimesta. Mutta nämä tukipalvelut markkinoinnille löytyy Koordinaatista.

Susanna Järvenpää
Mun täytyy ihan tähän tähän nyt kyllä ihan ihan kertoa kokemuksenakin, niin Koordinaatti oli kyllä tosi hyvänä tukena siinä käyttöönottovaiheessa ja siellä on ne markkinointimateriaalit, niin ne on tosi hyviä videoita, lyhyitä pätkiä, mitä voi nuorille näyttää. Opetusvideoita, tai tämmösiä ohjevideoita, myös niin kuin opettajille ja nuorison kanssa työtä tekeville suunnattuja. Materiaalit tuli ja kaksikielisesti ihan toiveiden mukaan, että täytyy nyt omana kokemuksena sanoa, että Koordinaatti oli kyllä tosi hyvänä tukena siinä. Ja sitten se käyttöohjeistus tosiaan löytyy sieltä nettisivuilta, että meilläkin tehtiin sitten omaksi se käyttöohje meille oma, mutta kaikki matskut on siellä saatavilla, että se helpottaa omaa työtä tosi paljon. Kiitokset vaan Pirjolle siitä käyttöönotosta vielä kerran.

Antero Lehtonen
Miten sitten Nuortenideat.fi-palvelussa eri organisaatioiden kesken toiminta, jotka ovat mukana siellä, niin onko siellä jotain yhtenäistä tämmöistä aikataulutettuja palavereita, kehittämisjuttuja, vai millä tavalla tämä toimii sitten keskenään, kun ollaan jo siellä palvelussa?

Pirjo Kovalainen
Ei ole tällaista toimintaa, jos tarkoitat, että olisi yhteisiä tapaamisia tai kokoontumisia tai yhteydenpitoa sinällään. Jossain vaiheessa on mietitty tällaisia kehittämispäiviä, kehittämisryhmiä. Voisi ehkä sen verran, on kuitenkin ollut että tätä palveluahan on kehitetty vuosien varrella ja tuossa 2018-2019 vuosina on palvelua kehitetty palvelumuotoilun menetelmin ja niissä tilanteissa on ollut verkoston jäseniä matkassa niin sanottuina kokemusasiantuntijoina ja tuomassa sitä omaa kokemustaan tästä palvelusta myöskin kehittämisen näkökulmasta esille. Eli kyllä siinä mielessä on ollut tällaista yhteydenpitoa, mutta sellaista systemaattista yhteydenpitoa meillä ei ole tän palvelun osalta ollut.

Antero Lehtonen
Mennään sitten Nuortenideat.fi-palvelun käyttäjiin. Ketkä on käyttäjiä eli ketkä on sitten niitä loppukäyttäjiä siellä?

Pirjo Kovalainen
Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelun kohderyhmä jakautuu tietyllä tavalla kahteen osaan. Elikä siellä on nuoret käyttäjät, jotka voivat ideoida tai olla osallistumassa kyselyihin ja keskustelualoituksiin. Sitten siellä toisaalla on sitten organisaatiot, jotka voivat olla ottamassa vastaan niitä nuorten ideoita tai olla aloittamassa keskusteluja nuorten kanssa, kysymässä nuorten mielipiteitä ja nuorten parissa toimivien osalta on myöskin kasvattajat eli opettajat ja ohjaajat, jotka käyttävät tätä palvelua demokratiakasvatuksen välineenä. Eli loppukäyttäjiä ovat tästä näkökulmasta niin nuoret kuin nuorten parissa toimivat. Eli tuota heillä vain on erilaiset käyttötavat tai käyttötarpeet tälle palvelulle.

Antero Lehtonen
Susanna, siinä tulikin jo Pirjolta, että ketkä käyttä sitä, mutta millä tavalla teillä Kirkkonummella näkyy, että ketkä sitä eniten käyttää?

Susanna Järvenpää
Tällä hetkellä korostuneina olleet lähinnä nämä koululaiset ja tämä äänestys oli se isoin juttu. Että siinä on muutamia ideoita tullut sen jälkeen. Ehkä just tämmöinen ulkoliikuntapaikat saattaa olla semmoinen, joka ketkä käyttää näitä tämmöisiä palveluita, niin ehkä tulee siellä just enemmän esiin. Joka onkin ihan hyvä, että ovat kiinnostuneita esittämään ehdotuksia, että mihin tarvittaisiin lisää esimerkiksi frisbeegolf-kenttiä. Tässä ollaan vielä alkumatkalla tässä näin, mutta tavoitellaan yli 13-vuotiaita, mutta tässähän ei ikärajaa ole, mutta tämä varmaan alkaa siinä yläastelaisia kiinnostamaan vähän enemmän ja monet nuo markkinointimateriaalit taitaa olla ihan siihen päin suunnattuja.

Antero Lehtonen
Kyllä vaan. Siinä tulikin, että skeittipaikkaa ja frisbeegolf-paikkaa halutaan. Pirjo, mitä kaikkea muuta nuoret on tuolla palvelussa ehdottanut, että kunnat ja organisaatiot toteuttaisi?

Pirjo Kovalainen
Aika paljon nuorten ideat kohdistuu näihin heidän lähiympäristöönsä. Selvästi nyt viime aikoina olen huomannut, että tämmönen tietyllä lailla ilmastoon, roskaamiseen ja ympäristön huomioimiseen liittyvät ideat on olleet pinnalla, mutta myös aika paljon koulujen pihaympäristöön liittyviä ideoita. Jos mennään valtakunnan tasolle, niin esimerkiksi kielivalintoihin, koulujen kielitarjontaan liittyvää ideointia paikoitellen on.

Kyllä ne lähtee sitä ihan lähiympäristöstä sinne ihan niin kuin melkein globaaleihinkin asioihin, joihin nyt välttämättä ei Nuortenideoiden kautta voi vaikuttaa, mutta että ehkä siellä on tärkeää se, että saa sen oman äänensä kuuluviin ja mielipiteensä julki. Hyvin paljon sellaisia asioita, jotka koskettaa meitä kaikkia.

Susanna Järvenpää
Mäkin voin komppaa tuota ilmastoasiaa. Meillä tosiaan ne oppilaskuntien ideat kun oli pyydetty ilmastoteeman suuntaan, kestävän kehityksen teeman suuntaan, niin se kyllä toi sinne sitä pöhinää, että se kiinnostaa tänä päivänä lapsia, jo siis ihan ala-asteikäisiä lapsia, ja nuoria hyvin paljon. Mitä olen käynyt siellä kurkkimassa muitakin tosiaan, niin siellä tulee näitä ilmastoteemoja vastaan muillakin organisaatioilla.

Antero Lehtonen
Tuo ilmastoasia on niin valtava asia, niin voitko Susanna konkretisoida, että mitä tähän liittyen teille esimerkiksi Kirkkonummella on toivottu, tähän ilmastonmuutosasiaan vaikka?

Susanna Järvenpää
Joo, siis meillähän oli siellä aivan ihania ajatuksia. Oli, että aurinkoenergiaa voisi siellä, aina puhuivat paljon omasta koulusta, mutta ihan koko Kirkkonummen tasollakin, aurinkoenergiaa voisi käyttää enemmän koulun sähköntarpeisiin. Voisi olla sähköbusseja. Sitten oli ruokahävikistä, että sitä niin kuin pienentää erilaisilla tavoilla tai miten sitä ruokahävikkiä voitaisiin hyödyntää. Kierrätyspisteitä toivottiin hirveesti, että niitä tulisi enemmän kouluille sekä myös ehkä semmoista valistusta kierrätyksestä, että miten sitä käytännössä tehdään, miten olisi hyvä tehdä.

Ja meillähän oli ihan huippu se äänestyksen voittanut idea eli tämmönen ilmastohaaste, ilmastoryhmä, joka on nyt lähtenyt tonne sosiaaliseen mediaankin leviämään. Kotien tämmösiä ilmastotekoja eli yritetään haastaa kaikki kirkkonummelaiset, koululaisten kodit, tekemään kotona tämmösiä pieniä ilmastotekoja ja ottamaan niistä kuvia ja lähtemään kampanjaan mukaan. Että tämmösiä siellä on. Lapset ja nuoret ovat hyvin idearikkaita, kun heiltä vain kysytään.

Antero Lehtonen
Sen olen huomannut myös. Kuinka usein nämä ehdotukset menee läpi ja kuinka paljon niihin reagoidaan yleensä, mitä nuoret ehdottaa tuolla palvelussa?

Pirjo Kovalainen
Se nyt riippuu hyvin pitkälle siitä, että mille organisaatiolle nämä ideat on esitetty. Palataan ihan siihen, että aktiiviset organisaatiot, jotka aktiivisesti käyttää palvelua, niin he myös huolehtii siitä, että ne ideat, sen jälkeen kun niiltä on kannatusaika loppunut ja ne siirtyvät eteenpäin, niin he myös huolehtii ideat eteenpäin ja huolehtivat niihin vastauksen. Tietenkin täytyy muistaa, että semmonen aloitetyyppinen idea, kun sen oman aloitteen tai idean jättää, niin sehän ei takaa, että se menee läpi. Tavallaan tässä ollaan ihan samanlaisen prosessin äärellä, kuin minkä tahansa aloitteen kanssa. Eli käyttökelpoiset ideat ja toteuttamiskelpoiset ideat aika usein saa sen positiivisen vastauksen, mutta sitten jos yksinkertaisesti ideaa ei voida toteuttaa, niin silloin se vastaus voi olla joku muu. Silloin se voi olla niin kuin kannanotto siihen ideaan, mutta sitten myös se, että valitettavasti tämä ei nyt onnistu. Ylipäätäänkin tilanteissa, joissa sitten se organisaation toiminta on aktiivista ja vie niitä nuorten ideoita eteenpäin päätöksentekoon, niin niihin yleensä saadaan vastauksia. Tietysti, jos organisaatiossa on tämä niin sanottu palveluketju poikki, niin silloin ne ideat jää sinne odottamaan sitä eteenpäin vientiä ja silloin Koordinaatin tehtävä on napata niistä ideoista ote ja viedä niitä eteenpäin.

Susanna Järvenpää
Korostaisin tosiaan sitä ajatusta, että organisaatiossa ei missään nimessä tai itse en näkisi hyväksi tavaksi jättää yhden ihmisen harteille tätä tosiaankaan, että totta kai siinä on aina se, joku vähän vastuullisempi kuin toinen, mutta että siinä ois tietty kokoonpano. Muutama henkilö, jotka sitten organisaation koosta ja toimintatavoista riippuen tietenkin, että huolehtisi tosiaan, että ne vastaukset tulee, koska se on ensiarvoisen tärkeätä, ettei tapahdu tota Pirjon kuvaamaa tilannetta, että se palveluketju katkeais siellä, että sitten ei saataskaan vastausta. Sen takia se ois hyvä olla se työryhmä monialainen, että ei pelkästään nuorten ja lasten kanssa suoraan työtään tekeviä vaan ihan niin kuin kaikki alat huomioon ottaen organisaation sisällä.

Antero Lehtonen
Kyllä ja varmasti siitä on apua kaikkeen muuhunkin toiminta, kun ollaan laaja-alaisesti mukana. Pirjo, muistatko jotain mielenkiintoisia keissejä, jotka on mennyt sitten läpi joissakin organisaatioissa?

Pirjo Kovalainen
Semmoista ihan erityistä onnistunutta ideaa nyt en muista, koska mä oon kuitenkin suhteellisen vähän aikaa toiminut tässä. Mutta voin sanoa silleen, että jos ajatellaan näitä organisaatioiden kyselyitä tai organisaatioiden tapoja aktivoida nuoria, niin mulla on vuoden takaa tämmöinen hyvä esimerkki siitä, että nuoret saadaan mukaan, kun asia on riittävän painava. Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorille esittämä kysely oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kysely oli noin vajaan kuukauden auki palvelussa ja se keräsi peräti kuusi tuhatta, miltei kuusi tuhatta vastausta. Eli se, että asia on riittävän kiinnostava ja innostaa nuoria. Plus sit, että kaikki verkostot valjastetaan myös välittämään viestiä, että tällainen palvelu on ja täällä on esimerkiksi tuossa tilanteessa kysely avoinna, niin myös sitten aktivoi nuoretkin tulemaan matkaan palveluun. Se mulla nyt tulee ensimmäisenä mieleen tällaisesta oikein onnistuneesta prosessista. Tosin se ei ollut nuoren jättämä idea, mutta kuitenkin.

Susanna Järvenpää
Minä voin kertoa yhden, mulla jäi nimittäin mieleen tuolla Turun suunnalla. Mikähän se oli se taho, ku mä lueskelin ja kävin läpi näitä.. Siinä ei muuten ollut kauheasti sillä tilillä liikennettä. Mutta joku oli pyytänyt, että Popedan haluais Turkuun keikalle. Siinä oli vastattu, lähetetty keikkamyyntiin eteenpäin ja sitten seuraava tiedoksianto oli, että noniin, marraskuussa on tulossa sitten Popeda keikalle. Se vaan jää niinkuin mieleen. Se on aika hauska tämmönen tapa vaikuttaa kyllä. Siinä oli sitte se idean laittaja ja hänellä oli joku blogi. En muista mitä kaikkea siinä oli, mutta kuitenkin todettiin siitä aloitteesta se oli itse asiassa se keikan tulo kuitenkin lähtenyt liikenteeseen.

Antero Lehtonen
Siis tuohan kuulosti todella mukavalta. Just tuollaista virkistystoimintaa. Taidan vinkata omille lapsille, että käyvät toivomassa Iron Maidenia Ouluun.

Vielä semmonen, että minkälaista palautetta nuorilta yleensä tulee Nuortenideat-palvelusta?

Pirjo Kovalainen
Loppujen lopuksi täällä Koordinaatissa niin ei hirveän paljon päästä sitä nuorten palautetta näkemään. Mä luulen, että se nuorten palaute palvelusta tulee ennemminkin siellä lähipalveluissa eli organisaatiot saavat sen palautteen niiltä omilta lähinuorilta. Uskoisin, että paras palaute tulee siellä, mutta sen verran oon itte kiertänyt tämän palvelun kanssa nuorten tapahtumissa, että on tullut sellaisia vähän ihastuneitaki kommentteja siitä, että "hei tämmönenkin olemassa" ja että "hei tännehän voisi vaikka laittaa tämän ja tämän idean" jne. Kuitenkin semmonen yllättyneisyys siitä, että pystyy myöskin sen oman ideansa tai aloitteensa tai mielipiteensä julkaiseen ja että se meniski eteenpäin päätöksentekoon. Kyllä tällaisia niin kuin kasvokkain olen saanut tällaista palautetta.

Tuossa palvelussa on kyllä palautelomake nuorillekin käyttää, mutta sieltä ehkä enemmän tulee sitten kyselyitä oman idean tilanteesta, että missä käsittelyvaiheessa se on. Ja nämä palautteet yleensä tulee moderaattorille tietoon ja ne ei jää näkyviin sinne palveluun. Mutta ne palautteet, mitä mä oon saanut, niin on kyllä positiivisia ja innostuneita.

Antero Lehtonen
Kyllä, miten Susanna teillä Kirkkonummella?

Susanna Järvenpää
Kyllä. Sanotaan, että mun korviin on aika neutraalisti kantautunut. Tietenkin kun en itse suoraan lasten ja nuorten kanssa tee työtä, mutta se mitä on jutellut niin se positiivisesti otetaan vastaan sinänsä, mutta että se vaikuttavuus. Sehän meidän pitää pystyä, niin kuin tuossa aikaisemminkin vähän maintsin, että se pitää jotenkin saada nyt tuotua esiin, että sillä oikeasti on väliä, että käykö siellä nyt ideoimassa vai ei. Vaikka vastattaisiin ja aina hienosti vastataan, että otetaan huomioon ja suunnitelmissa ja muussa. Jos se ei sitten käytännössä näy se, miten heidän ideoitaan on niin kuin otettu huomioon, että jotain ois läpilyönytkin niin se perustelu. Nuorethan on aika vaativakin ryhmä ja kriittinen ryhmäki, niin kuin pitääkin olla siinä iässä maailmaa tutkaillessa. Niin joku ilohan se täytyy tämmöisestä olla. Ja mä koen, että se on niin kuin meidän tehtävä organisaatiossa luoda sitä semmoista näkymää, että tällä oikeasti voidaan vaikuttaa.

Antero Lehtonen
Aivan. Elikä tarvitaan organisaation läpinäkyvyyttä, että nähdään se prosessi siellä, että miten se ehdotus sitten etenee.

Susanna Järvenpää
Ja valmisteluvaiheessa, oikeassa vaiheessa, kysyä siitä asiasta sitten niissä kohtia, missä on se kysymisen paikka.

Antero Lehtonen
Kyllä. Mulla on kysymyspatteristo loppu ja aletaan olemaan loppusuoralla. Loppusanat vielä. Haluatteko sanoa vielä jotain semmosta, joka jäi sanomatta ja haluaisitte vielä tuoda esille tästä palvelusta, niin nyt on sen aika. Pirjo, saat sinä aloittaa.

Pirjo Kovalainen
Joo, kiitoksia. Oikeastaan mitä mä haluan sanoa, niin kutsun kaikkia asiasta kiinnostuneita ja palvelusta kiinnostuneita, nuorten osallisuudesta ja vaikuttamisesta kiinnostuneita tutustumaan palveluun ja kokeilemaan myöskin sitä, että olisiko tämä semmoinen, mikä oman organisaation käyttöön olisi sopiva palvelu. Kutsun myös osallistumaan Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelun koulutuksiin. Niistä koulutuksista saa tietoa parhaiten tilaamalla Nuortenideat.fi-uutiskirjeen, jonka tilauslomake löytyy osoitteesta www.koordinaatti.fi. Elikä siellä on tämmönen painike "Tilaa uutiskirjeemme" ja sen takaa löytyy myös Nuortenideat.fi-uutiskirjeen tilauslomake. Elikä uutiskirje ilmestyy kerran kahdessa kuukaudessa ja siellä kerrotaan ensisijaisesti Nuortenideoihin liittyvät ajankohtaiset asiat. Siellä on aina listattuna tulevat koulutukset, tilattavat materiaalit, myöskin se, että meillä on myös tukichat, joka palvelee sekä kerran kuukaudessa tällainen Pulmakulma-keskustelutilaisuus, jonne voi tulla kysymään ja keskustelemaan palvelusta. Nämä kaikki tiedot ja palvelut, mitä Nuortenidioitten osalta tarjotaan, löytyy tuolta uutiskirjeestä, joten se kannattaa tilata ja osallistua ja tulla kuulemaan ja myöskin testata palvelua.

Ehdottomasti kannattaa seurata meidän sosiaalisen median kanavia eli Nuortenideat-tunnuksella meidät löytää Twitteristä, Instagramista ja myöskin Facebookista. Siellä myöskin pääsee näkemään, että mitä Nuortenideoissa tapahtuu eli kun tulee uusia organisaatioita mukaan tai jos on uutta tilattavaa materiaalia tai uusia tapahtumia, niin niistä myöskin tiedotetaan sosiaalisen median kautta. Mutta tulkaa ja tutustukaa.

Antero Lehtonen
Entä Susanna, haluatko vielä sanoa jotain?

Susanna Järvenpää
Joo. Kyllä. Rohkaisisin erilaisia organisaatioita, myös kuntaorganisaatioita, lähtemään mukaan tähän vaikuttamispalvelun piiriin. Ja hyvin suunniteltu, niin sehän on jo puoliksi melkein tehty. Eli ottaa kaikki mukaan, siihen suunnitteluun, tarvittavat tahot ja lähtee sitten toteuttamaan suunnitelmallisesti ja kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti. Ja tässähän on siis erinomainen työkalu heillekin, ketkä lasten ja nuorten kanssa tekee töitä, että kun nuorillakin sattaa joskus olla jotain kritiikkiä asioista tai heillä on uudistamisen ideoita, niin voi sanoa sitten, että menehän kuule laittamaan se tuonne Nuortenideat.fi:hin julkiseksi, niin katsotaas sitten, mitä siitä muut tykkää tuosta sun ajatuksesta, että sehän voisi olla tosi hieno juttu se, mitä sun mielen päällä on. Ja toisaalta tässä on aivan täysin valmis työkalu, vaikka äänestyttää, kyselyttää viranhaltijoilla omassa työssään valmisteluvaiheessa nuoria. Että kyllä rohkaisisin lähtemään mukaan. Nykyaikainen hyvä tapa osallistaa.

Antero Lehtonen
Tässä oli tämänkertainen Suuntaviivoja Koordinaatista -podcast. Kiitos vierailusta Susanna Järvenpää ja Pirjo Kovalainen.

Susanna Järvenpää
Kiitoksia oikein paljon, että sain tulla kertomaan tänne Kirkkonummen kuulumisia asiasta.

Pirjo Kovalainen
Kiitos samoin. Oli mukavaa olla juttelemassa kanssanne.

Antero Lehtonen
Ja kaikki tässä jaksossa mainitut palvelut: löydät linkit tuosta meidän Soundcloudin lähdeluettelosta, josta pääset sitten suoraan ilman ylimääräistä etsimistä, suoraan tiedon äärelle. Tässä oli tämänkertainen podcast, joten palaamme ensi kerralla taas asiaan. Moi moi.


 

Tilaa uutiskirjeitämme

Pysy ajan tasalla Koordinaatin kuulumisista, tapahtumista, koulutuksista sekä hankkeista.

Tilaa uutiskirje!