Hyppää pääsisältöön

Materiaalit

Podcast: Osaamiskartta

Aiheena Osaamiskartta, joka on nuorten tieto- ja neuvontatyöhön  -julkaisu, joka sisältää osaamisen arviointiin ja kehittämiseen käytettävät lomakkeet. Aiheesta ovat puhumassa Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff ja suunnittelija Pirjo Kovalainen. Jakson juontaa tietopalveluohjaaja Antero Lehtonen.

 

 

Lähdeluettelo

Osaamiskartan materiaalit

https://koordinaatti.fi/fi/materiaalit/osaamiskartta-nuorten-tieto-ja-n…

 

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit

https://koordinaatti.fi/fi/materiaalit/nuorten-tieto-ja-neuvontapalvelu…

 

Podcastin sisältö tekstimuodossa

Antero Lehtonen
Tervetuloa suuntaviivoja Koordinaatista -podcastin pariin meillä on aiheena nuorten tieto ja neuvontatyön Osaamiskartta. Tästä aiheesta on kanssani keskustelemassa Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff, tervetuloa

Jaana Fedotoff
Kiitos.

Antero Lehtonen
Suunnittelija Pirjo Kovalainen. Tervetuloa.

Pirjo Kovalainen
Kiitos

Antero Lehtonen
Minä olen Antero Lehtonen ja juonnan tätä podcastia. Tervetuloa mukaan. Mennäänpä suoraan tämän päiväiseen aiheeseen ja se on osaamiskartta. Pirjo, kerrotko meille mikä osaamiskartta oikein on?

Pirjo Kovalainen
Osaamiskartta on työkalu osaamisen arviointiin. Eli sillä voidaan arvioida sitä, mitä osaamista työssä tarvitaan tai mitä osaamista työntekijällä jo työtä tehdessään on.

Antero Lehtonen
Miksi se on tehty?

Pirjo Kovalainen
Nimenomaan nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartan lähtökohdat ovat tuolla 2013 vuodessa, jolloin laadittiin sen hetkisten nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinaattoreiden kanssa erilaisia laatutyökaluja nuorten tieto- ja neuvontatyöhön. Osaamisen arviointi koettiin tärkeäksi, koska tuohon hetkeen mennessä ei nuorten tieto- ja neuvontatyötä ja sen edellyttämää osaamista oltu sanotettu kovinkaan pitkälle. Koettiin, että se on hyvä tehdä sanoittamisen puolesta, mutta myös saada työkalu, jolla tätä vaativaa työtehtävää voitaisiin arvioida siten, että arviointitieto on tasapuolista riippumatta siitä missä se arviointi tehdään.

Antero Lehtonen
Missä sitä voi oikein käyttää, Jaana?

Jaana Fedotoff
Osaamiskarttaa voi käyttää hyvin monenlaisissa tilanteissa ja monenlaisiin tarpeisiin. Niin kuin Pirjo sanoi, niin osaamiskartta on työkalu ja ilman muuta sitä voidaan hyödyntää moneen muuhunkin, kuin pelkästään siihen osaamisen arviointiin mihin se ensisijaisesti on tietenkin ajateltu. Työntekijä voi hyödyntää sitä itse omaan itsearviointiin. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kehityskeskustelujen pohjana. Eli kun työntekijä keskustelee oman esimiehensä kanssa siitä, että missä kohdin on siinä omassa ammatillisessa osaamisessaan ja minkälaisia tarpeita olisi ehkä sitä omaa osaamista vahvistaa niin tähän keskusteluun se on myös hyvä työkalu. Eli tällaisten osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja myös siihen kehittämis- ja koulutussuunnitelmaan, kun tehdään tällaisia pitkäjänteisiä koulutussuunnitelmia ja vahvistetaan työntekijöiden osaamista, niin on katse aina siellä tulevaisuudessa ja miettiä sitten, että millaisella koulutuksella voidaan sitä osaamista sitten vahvistaa ja ylipäätään sen osaamisen kehittämisen seurantaan ja siihen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Ja ehkä sillä tavalla, jos ajatellaan, että sitä osaamista pitäisi katsoa myös niin, että mitä on se tämänhetkinen osaaminen, mutta mikä tulevaisuudessa on se tarvittava osaaminen. Ehkä sellaisen osaamisen vahvistamisen ennakointiin on myös äärimmäisen hyvä työkalu tämä osaamiskartta. Sillä tavalla, jos kaikki henkilöstön jäsenet hyödyntävät, ja siinä työssä hyödynnetään tätä osaamiskarttaa, niin saadaan myös kokonaisvaltainen kuva siitä, mitä kaikkea osaamista sitten työntekijöillä on ja mitä täydennystä tarvitaan. Nämä ovat ainakin tällaisia ensisijaisia kohteita missä osaamiskarttaa voidaan hyödyntää.

Antero Lehtonen
Mikä on keskeinen tarve, kun osaamiskarttaa lähdetään toteuttamaan ja milloin se kannattaa ottaa käyttöön?

Pirjo Kovalainen
Tätähän voi käyttää hyvinkin erilaisissa osaamisen vaiheissa. Tämän voi ottaa käyttöön esimerkiksi siinä vaiheessa, kun yksikköön tulee uusi työntekijä, niin hänen lähtökohtaosaamisensa voidaan arvioida kartan avulla ja sen myötä tehdä esimerkiksi koulutussuunnitelma tai työn ohessa oppimisen suunnitelma. Sitten seuraava vaihe voi olla, että ensivaiheen jälkeen ja mahdollisesti koulutuksen jälkeen, voidaan arvioida uudelleen osaamista kartan avulla tai saada tietoa siihen, että onko tämä koulutus tuonut jotain uutta osaamista tai vahvistanut sitä aikaisempaa osaamista. Ja toki sitten, että koulutuksen jälkeen jonkun aikaa työtä tehtyä on hyvä tarkistaa, että sitten myös se työskentely on tuonut siihen osaamiseen uutta potkua. Eli hyvinkin erilaisissa osaamisen vaiheissa tätä voi käyttää ja se, että mikä tässä on kaikkein tärkeintä, niin suunnitelmallinen käyttö on syytä ottaa kehiin. Eli osaamisen arviointi liittää myös osaksi koko tiimin tai työntekijän tai työtehtävän vuosikelloa. Näin päästään siihen suunnitelmalliseen arviointiin ja nähdään mihin suuntaan osaamisen laatu kehittyy yksikössä.

Antero Lehtonen
Jaana avasikin jo sitä mihin kaikkeen tätä voi käyttää, mutta mennään pikkuisen yksilötasolle lisää. Puhuit siitä, että kehityskeskusteluissa muun muassa voidaan käyttää, niin millä tavalla tätä yksittäinen työntekijä omassa toiminnassaan pystyisi käyttämään? Onko se iso prosessi vai käykö se helposti?

Jaana Fedotoff
Osaamiskarttaa voi käyttää myöskin ehkä silloin rajatummin. Kokonaisvaltaisesti, kun se otetaan käyttöön niin siinä mennään jo aika syvällekin erilaisiin osaamisen tasoihin ja osaamisen tarpeisiin tai katvealueisiin. Jos lähdetään niistä osaamisalueista, joista Pirjo osaa kertoo tarkemmin, mutta jos lähdetään vaikka ylätasolla niistä keskustelemaan, vaikka jossakin kehityskeskustelussa yhdessä esimiehen kanssa, niin se tuo näkyväksi myös esimiehelle sen, että mitä kaikkea sen työntekijän työ pitää sisällään ihan siinä päivittäisessä työn tekemisessä. Monella tapaa se myös herättää huomaamaan sitä, että onko ylipäätään siinä organisaation palvelu- ja toimintasuunnitelmissa ja koulutussuunnittelussa otettu huomioon näitä erilaisia tarpeita, mitä työntekijä joutuu kohtaamaan päivittäin. Eli siinä mielessä se tuo näkyväksi työntekijän työtä, ihan sitä arkityötä, mutta myös niitä vaateita mitä nuorten tieto- ja neuvontatyössä on ja niitä kehitystarpeita, johon sitten työnantaja ja esimies pystyy vaikuttamaan, jotta työntekijä voi sitten niitä osaamisalueita vahvistaa tai tarvitaanko jotakin uudenlaista osaamista, mitä vielä ei ole saatavilla siinä työyksikössä ja työntekijöillä, niin tulisiko sitten uusissa rekryissä huomioida. Se on todella hyvä työkalu ihan vaan ottaa siihen pöydälle ja tarkastella yhdessä esimiehen kanssa näissä keskusteluissa toivon mukaan useamman kerran vuodessa.

Antero Lehtonen
Mainitsit osaamistasoista, Pirjo. Voisitko aukaista meille, mitä nämä osaamistasot ovat?

Pirjo Kovalainen
Osaamistasot ovat yksi osa tätä osaamiskarttaa, ja tämä on se kriteeristö millä osaamista arvioidaan tai asteikko, millä osaamista arvioidaan. Sen lisäksi osaamiskarttaan liittyy osaamisalueet ja niiden sisältämät osaamislausekkeet. Eli tällaiset väittämät osaamisesta, joita arvioidaan sitten näiden osaamistasojen avulla. Näitä osaamistasoja on neljä tai oikeastaan niitä on viisi. Ensimmäinen on nollataso eli se voi olla, jos nimenomaan sellaisessa tilanteessa on yksikköön tullut uusi työtehtävä, joka ei ole vielä ollut kenenkään tehtävänä ja tällöin ei välttämättä kenelläkään ei ole myöskään osaamista tähän uuteen työtehtävään tai yksikköön on tullut uusi työntekijä, jolle kaikki on vielä uutta ja sillä tietyt osaamiset voi olla siellä nollatasolla. Eli siitä, kun lähdetään etenemään, ykköstaso on perustason osaamista, kakkonen pitää itsenäisen työotteen ja myös oman harkinnan kykyjä sisällään. Kolmonen on jo ihan riittävää työssä tarvittavaa osaamista eli kolmostason osaamisella yleensä työntekijät pärjäävät ja tekevät töitänsä hyvin. Nelosena siellä on vielä tällainen asiantuntijaosaaminen, joka on jo sellaista erityisosaamista, että sitä harvoin yhdellä työntekijällä löytyy useasta osaamisalueesta. Joku voi olla erityisasiantuntija tietyllä alueella, mutta sitten toisella ehkä semmoinen kolmostaso. Näissä osaamistasoissa ehkä on hyvä huomata myös se, että työyksikössä kannattaa myös arvioida tai tehdä tällainen tavoite, niin sanottuja osaamisen tavoiteprofiileja eli se, mihin tasolle kussakin työtehtävissä tietyissä töissä tarvitsee yltää. Kaikkien ei tarvitse tosiaankaan tehdä sitä työtä samalla tavalla ja saman samalla osaamisella.

Antero Lehtonen
Eli tässä samalla pystytään kartoittamaan tulevaisuuden osaamista myös tällä osaamiskartalla?

Pirjo Kovalainen
No joo kyllä. Oikeastaan osaamiskartta toimii kahdensuuntaisestikin eli työyksikössä voidaan työntekijän, työyhteisön, työtehtävän tai koko organisaatiolle tehdä osaamisen tavoiteprofiili. Kartoitetaan ja määritellään se taso, mille osaaminen tietyissä tehtävissä tulee yksikössä työntekijällä tai tiimissä yltää. Ainahan se katsoo tietenkin tulevaisuuteen, se on tavoite. Toinen tapa, kun nämä tavoitteet on määritelty, niin sitten seuraava askel voi olla, että tätä käytetään itsearvioinnin välineenä. Työntekijät arvioivat oman osaamisensa. Mille tasolle juuri minun osaamiseni juuri nyt yltää ja sitten voidaan verrata sitä, että onko se tavoite samalla tasolla, vai vieläkö on matkaa ja vieläkö täytyy kehittyä työssä, että yltää sinne tavoiteprofiilin tasolle. Tässä on yksinkertaistaen se logiikka, miten tämä voi toimia. Toimiikin sitten hyvinkin sellaisena hyvänä työkaluna.

Antero Lehtonen
Voidaanko tällä samalla kartoittaa niitä mahdollisia koulutustarpeita, jos työntekijä määrittää itsensä vaikka kakkostasolle, mutta se työtehtävä vaatisi sen kolmostason, niin pystytäänkö tällä työkalulla hahmottelemaan sitä, mikä se tulevaisuuden koulutustarve työntekijälle on?

Pirjo Kovalainen
Eli just tuosta erosta mikä jää siihen osaamiseen ja tavoitteen väliin nähdään, että siellä on tarvitsisi tehdä jotakin. Joko kouluttautua tai se voi olla myös työssäoppimista. Se voi olla työseurannan kautta hankittavaa osaamista siinä vaiheessa, kun löydetään se koulutuksen tai sen osaamisen kehittämisen tarve, niin sitten ne tavat millä siihen osaamisen vahvistamiseen panostetaan voivat olla muutakin kuin kouluttautumista. Tällaista työyhteisössäkin oppimista voidaan hyödyntää siinä tilanteessa.

Antero Lehtonen
Tuossa olikin sitä, että yksilötasollakin voi sitä omaa osaamista ja muuta kartuttaa, mutta tämä kuulostaa siltä, että tämä pitäisikö tässä olla organisaatiossa vastuuhenkilö, joka päivittäisi myös tätä niin kuin koko organisaation tasolla ja kenties myös muistuttaisi työntekijöitä sitten peilaamaan omaa osaamistaan osaamiskarttaan?

Pirjo Kovalainen
Voisin vastata tähän, kuten aikaisemmin sanoin, että parhaimmillaan tämä toimisi, jos olisi osana työyksikön vuosikelloa. Siellä vuosikello kertoisi säännönmukaisesti, että milloin on osaamisen arvioinnin aika. Ja tietenkin se, että semmoinen suunnitelmallisuus on kaikkein tärkeintä. Tietenkin on, että joku kantaa sen perimmäisen vastuun. Näkisin, että myös jokainen työtä tekevä henkilö on vastuussa myös siitä omasta toiminnasta. Yhteisesti sovittuna osana vuosikelloa ja säännöllistä työtehtävää.

Antero Lehtonen
Pirjo, osaamiskartta on syntynyt sinun ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön johdosta. Minkälainen prosessi se oli tehdä ja mitä haluaisit nostaa sitä omasta työstä esiin?

Pirjo Kovalainen
Osaamiskartta toteutettiin osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ja opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, joka etenee prosessimaisesti ja keskittyy siihen käytännön tekemiseen erityisesti. Osaamiskartan ja opinnäytetyön laatiminen lähti tällaisesta aloitusvaiheesta, jolloin perehdytään tähän aiheeseen, teemoihin, syvennetään ymmärrystä kehittämistyön aiheesta. Esimerkiksi tässä opinnäyteprosessissa liittyi vahvasti nuorten tieto- ja neuvontatyöhön perehtyminen, vaikka olenkin pitkään sitä työtä tehnyt ja sen parissa työskennellyt muutoinkin. Sitten myös nuorten tieto- ja neuvontatyön periaatteiden peilaaminen suhteessa tähän osaamisen arviointiin ja osaamiskarttaan. Hyvin syvällisesti aiheen tähän aiheeseen perehtymistä aloitusvaiheessa, joka eteni sitten suunnitteluvaiheeseen. Tässä suunnitteluvaiheessa nuorten tieto- ja neuvontatyön tehtäviä ja niiden edellyttämää osaamista määriteltiin alustavasti ja tässä vaiheessa tuli sitten mukaan muut aluekoordinaattorit. Tätähän en suinkaan ole tehnyt yksin, vaan osaamiskarttaprosessissa on mukana olleet vahvasti Koordinaatista Jaana Fedotoff ja muut aluekoordinaattorit, jotka tekivät alueillaan nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointia ja sitten myöhemmissä vaiheissa vielä nuorten tieto- ja neuvontatyönverkoston toimintaa. Siitä edettiin työstövaiheeseen, jossa ruvettiin näitä työtehtäviä ja osaamisen tunnistamista tekemään ja niiden ryhmittelyä. Siinä alkoi hahmottamaan osaamisalueet, joita nyt on tässä kartassa jopa kymmenen kappaletta. Osaamisalueiden myötä sinne saatiin näitä osaamiseen liittyviä väittämiä, joita kartassa kutsutaan osaamislausekkeiksi. Ja kun nämä oli saatu teemoitettua, niin sen jälkeen oli vuorossa tarkistusvaihe, joka tarkoitti, että osaamiskarttaa testattiin eri ryhmissä tai verkostoissa. Tässä vaiheessa tuli ensimmäistä kertaa koko nuorten tieto- ja neuvontatyön verkosto mukaan osaamiskarttatyöskentelyyn. Myös työssä mukana olevat testasivat sitä eri näkökulmista. Sitten, kun oli testattu ja muokattu ja tehty niitä muutoksia mitä sieltä testauksesta nousi esille tai mitä tarpeita muutokselle tuli esille, niin päästiin viimeistelyvaiheeseen. Tässä vaiheessa ryhmiteltiin loppuun työssä edellytettävät osaamiset ja tunnistettiin vielä lisää sinne mukaan osaamisen aiheita ja väittämiä. Lopuksi oli käsissä valmis tuotos. Siinä vaiheessa osaamiskartta arvioitiin vielä verkoston jäsenten toimesta kertaalleen ja siihen loppui tämän opinnäytetyön osuus tässä osaamiskarttaprosessissa. Toki osaamiskartan osalta jatkui vielä tämän jälkeen. Opas sai lopullisen muotonsa ja siitä painotettiin ensimmäinen painos ja sitten myös koulutussuunnittelut ja muut, jotka ovat sitten muuta kuin tätä opinnäytetyötä.

Pirjo Kovalainen
Vaikka tämä on nyt valmis, niin sen huomion tein jo silloin opinnäytetyötä tehdessäni, että hyvin nuorisotyölähtökohtaisesti ja eurooppalaisten nuorten tieto- ja neuvontatyön periaatteilla linjatusti tämä on tehty ja laadittu. Sen myötä antaa hyvät raamit tehdä laadukasta nuorten tieto- ja neuvontatyötä. Kuitenkin työn ja osaamisen vaatimusten nopea kehitys asettaa haasteita työelämässä koko ajan, vaikka tällä katsotaan tulevaisuuteen, niin meidän pitää myös osaamiskartan osalta katsoa tulevaisuuteen siinä mielessä, että tätä tulee tarkastella säännöllisin väliajoin ja varmistaa, että se kuvaa todellakin sitä osaamista mitä työelämässä tarvitaan, mitä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Ja tästä on ihan hyvänä esimerkkinä tämä korona-aika esimerkiksi, että tämä on varmasti muuttanut tietyllä lailla esimerkiksi osaamiskartassa olevan digitaalisen nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamisen edellytyksiä ja vaatimuksia. Siinä mielessä tämän pitää elää myös meidän mukanamme. Niitä huomioita, mitä jo silloin tekovaiheessa kiinnitin huomiota ja näitä ei ole syytä unohtaa nytkään vielä.

Antero Lehtonen
Pakko ottaa tuohon kiinni, kun puhuit tuosta digitaalisesta nuorisotyöstä. Sopiiko tämä osaamiskartta juuri tähän digitaaliseen nuorisotyöhön myös?

Pirjo Kovalainen
Osaamiskartassa on kuvattu digitaalinen nuorten tieto- ja neuvontatyö eli niin kattavaa näkökulmaa ei ole otettu, että koko digitaalinen nuorisotyö. Erityispiirteet nuorten tieto- ja neuvontatyöstä on huomioitu.

Antero Lehtonen
Aikaisemmin on puhuttu niistä osaamistasoista, niin mainitsit äsken opinnäytetyön yhteydessä osaamisalueista, niin mitä ne oikein tarkoittaa ja mitä niitä kaikkea on olemassa?

Pirjo Kovalainen
Osaamisalueista muodostuu osaamisen kokonaisjäsennys eli osaamiskartassa on 10 osaamisaluetta, joiden alla kyseisen alueen osaamista arvioidaan erilaisten väittämien kautta. Näitä on esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvontatyön osaaminen, oman persoonan tunteminen ja ohjaukseen liittyen ohjaus osaaminen ja siellä vielä tällaisia alaotsikoita, kuin oman persoonan tunteminen ja käyttäminen ohjauksessa, mutta myös digitaalisen nuorten tieto- ja neuvontatyön osaaminen ja niin edelleen.

Antero Lehtonen
Onko olemassa muita laatutyökaluja, kuin tämä osaamiskartta?

Jaana Fedotoff
Nuorten tieto- ja neuvontatyöhön on olemassa muita laatutyökaluja. Koordinaatti on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa muun muassa nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimalleja, jotka ovat erinomaisen hyvä laatutyökalu. Niillä voidaan tehdä itsearviointia, missä mennään siinä omassa osaamisessa ja sitten myös vertaisarviointi, että esimerkiksi sillä tavoin, että jokin toinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelun henkilöstö arvioi toista palvelua ja antaa siitä sitten omat huomionsa ja arvionsa. Se on todella hyvä työkaluja ja meidän laatutyökaluissamme on erityisen tärkeää se, että niitä on mukana kehittämässä nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät ympäri Suomea, että sieltä on tullut äärimmäisen hyviä havaintoja ja huomioita siitä, että minkälaisia asioita eri arvioinneissa ja laadun varmistamisessa tulee huomioida. Näiden lisäksi on myös eurooppalainen nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestö, ERYICA, tuottanut erilaisia laatutyökaluja ja tietenkin eurooppalaiset nuorten tieto- ja neuvontatyön periaatteet ovat yksi sellainen tärkeä laatutyökalu ja niiden kautta voidaan myös arvioida sekä palvelua että myös työntekijöiden osaamisen tasoa. Ne ovat todella siinä mielessä arvokkaat, että voi vertailla myös erilaista laatua tai samanlaista laatua sitten mitä muualla Euroopassa toteutetaan. Tällä hetkellä ERYICA on viime metreillä tuottamassa Quality label -laatumerkkiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluille ja se tullaan ottamaan ensi vuoden aikana Suomessa käyttöön. Se on pilotointivaiheessa ja arvioidaan pilotoinnin tulokset, mutta tällainen laatumerkki sitten palveluille. Se tuo myös näkyväksi sen, että minkälaista laatua ja miten nämä palvelut kohtaa nuorten tiedontarpeet. Ja tietenkin se, että kaikki työ mitä koordinaatti tekee — menetelmät ja välineet — niin ovat jollain tavalla kohdentuvat siihen, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus näihin laadukkaisiin nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin.  Lisäksi palvelut perustuisivat nuorten tiedontarpeisiin ja millä tavoin he haluavat sitä ja tarvitsevat sitä tietoa. Periaatteessa kaikki työ kohdentuu siihen laatu- ja saavutettavuusnäkökulmaan, mutta tässä on muutamia mainintoja näistä laatutyökaluista.

Antero Lehtonen
Tässä onkin ollut puhetta, että tämä on nimenomaan nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta, mutta voiko tätä käyttää missään muussa nuorisotyön saralla ja kenelle erityisesti tämä on sitten tarkoitettu?

Jaana Fedotoff
Kyllä minä suosittelisin ainakin tarkastelemaan tätä osaamiskarttaa myös muilla nuorisotyön alueilla. Siinä on paljon sovellettavia osia ja toki monet nuorisotyöntekijät tekevät tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä osana omaa työtänsä, että kyllä suosittelisin ainakin tutustumaan ja katsomaan millä tavalla se olisi hyödynnettävissä. Verke julkaisi toukokuussa nuorisotyön ammatillisen digiosaamisen kriteeristön, joka on yksi tällainen nuorisotyössä käytettävä laatutyökalu ja osaamiseen liittyvä työkalu. Jonkin verran on tehty sitten osaamiskartoituksia ja sitten opinnäytetyöt, joissa on myös nuorisotyössä tarvittavaa osaamista tarkastelu, mutta kyllä suosittelisin lämpimästi tätä meidän osaamiskarttaamme hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi myös muuhun nuorisotyöhön. Vaikka se on räätälöity ja tehty nuorten tieto- ja neuvontatyöhön, mutta mikä ettei. Kaikki kannattaa hyödyntää, millä voi viilata laatua.

Antero Lehtonen
Kyllä ehdottomasti. Te olette varmasti saanut palautetta jo tästä osaamiskartasta. Kertokaa joitakin tapauksia, missä osaamiskarttaa on konkreettisesti käytetty?

Jaana Fedotoff
Yksi hyvä esimerkki on, että osaamiskartalla on voitu tehdä nuorten tieto- ja neuvontatyötä näkyväksi. Voi olla, että organisaatioissa on monenlaista käsitystä ja ymmärrystä ollut siitä, että mitä se nuorten tieto- ja neuvontatyö pitää sisällään tai mitä se ei sisällään. Kun osaamiskarttaa on otettu käyttöön ja keskusteltu, vaikka sen esimiehen kanssa tai tiimissä tai koko organisaatiossa, niin se on todella tuonut näkyväksi sen nuorten tieto- ja neuvontatyön monisäikeisyyden ja monenlaiset nuorten tiedontarpeet, mistä siinä työssä pitää vastata ja kohdata. Mun mielestä ehkä yksi parhaimmista esimerkeistä osaamisen kartoituksen lisäksi, että tällä työkalulla on voitu tehdä itse varsinaista työtä ja niitä palveluita näkyväksi ja enemmän ymmärrystä siitä, että se on paljon muutakin kuin yksittäisiin nuorten yksinkertaisiin kysymyksiin vastaamista, vaan se on hyvin moniulotteista ja vaatii todella vahvaa osaamista monelta eri alueelta.

Pirjo Kovalainen
Myös yksittäisissä työyksiköissä esimerkiksi voi herättää ja antaa sanoja ja sanoittaa sitä työtä yhteiseen keskusteluun. Tämän avulla on helppo lähteä avaamaan sen työn sisältöjä ja näin synnyttää sitä keskustelua tästä työstä, työn laadusta ja siitä mihin koko tiimi pyrkii siinä omassa työssään. Se on ollut osaamiskartalle tietyllä tavalla lähtökohtana ja lähtölaukauksena aikoinaan, että tämän avulla saadaan nostettua sitä mistä puhutaan, kun puhutaan nuorten tieto- ja neuvontatyöstä. 

Antero Lehtonen
Onko suutarin lapsella kenkiä eli onko osaamiskartta käytössä Koordinaatissa?

Jaana Fedotoff
Ei varsinaisesti Koordinaatissa ole osaamiskarttakäytössä. Ihan hyvä kysymys. Tätähän voitaisiin tarkastella, koska meillähän on nuorille suunnattu palvelu, valtakunnallinen nuorten tieto- ja neuvontapalvelu. Itse asiassa me voisimme ottaa meidän tiimipalaverissamme keskusteluun ja pohtia, että millä tavoin me voimme sitä hyödyntää ja mahdollisesti sitten tulevissa rekryissä. Erityisesti myös siinä, että onko jotakin sellaista osaamista, mitä meillä tulisi sitten vahvistaa. Toivon kuitenkin, että koordinaatin työntekijät kaikki tuntee aika hyvin tuon osaamiskartan sisällön ja eri osaamisalueet, mutta tietenkin tämän tyyppiset asiathan käydään hyvin paljon myös keskusteluissa sitten meidän omissa kehityskeskusteluissa, mutta tämä on ihan varteenotettava ajatus ja mikä ettei. Ainakin syytä tarkastella yhdessä, että onko jotakin huomiota mitä me voisimme hyödyntää meidän työskentelyssämme Koordinaatissa. Yleisesti voin sanoa, että on osaamiskartasta, on saatu kyllä todella hyvää palautetta ja vastikään pidettiin koulutus aika laajalle joukolle nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjaustyössä työskenteleville ja sieltä se välitön palaute oli kyllä äärimmäisen positiivista ja myös innostunutta. Paljon tuli myös tietoa meille, että "heti meille kyllä käyttöön" ja sitten, että useissa organisaatioissa myös, että tämä tieto pitää jakaa sitten laajemminkin niissä heidän omissa organisaatioissaan. Osallistujat kokivat sen niin arvokkaaksi laatutyökaluna.

Antero Lehtonen
Jos joku miettii, että haluaisi tutustua osaamiskarttaan tarkemmin ja ei ole ihan varma, että millä tavalla sen voisi ottaa käyttöön, niin onko tulossa koulutusta tulevaisuudessa ja mistä saisi tukea käyttöönottoon?

Pirjo Kovalainen
Kyllä, koulutuksia tulee olemaan tulevaisuudessakin. Tämän kevään aikana on järjestetty kaksi osaamiskartan käyttökoulutusta, jotka on pidetty verkossa ja syksyllä on tulossa lisää. On saatu hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia osaamiskarttakoulutuksen edelleen paremmaksi kehittämiseksi. Tullaan ottamaan nämä palautteet huomioon ja järjestetään syksyllä lisää koulutuksia. Tarkkaa päivämäärää en uskalla sanoa, mutta varmaan syys-lokakuun aikana seuraava koulutus. Todennäköisesti tulee olemaan Teams-koulutuksena, kuten tähänkin saakka. Hyvissä ajoin viestitämme tarkemmasta ajankohdasta ja annetaan riittävästi ilmoittautumisaikaa asiasta kiinnostuneille.

Antero Lehtonen
Entä sitten tuo tukihomma, jos joku miettii käyttöönottoa, niin voiko teille olla yhteydessä ja kysellä tarkemmin asiasta, että millä tavallista osaamiskarttaa otetaan käyttöön?

Pirjo Kovalainen
Ilman muuta. Ensinnäkin kaikki materiaali löytyy verkosta, koordinaatti.fi-palvelusta, "materiaalit"-sivulta. Sieltä voi ladata koko julkaisun pdf-muodossa, mutta myös näitä erillisosia tästä julkaisusta voi ladata omaan käyttöön eli osaamiskartan ja sitten myös osaamisen kehittämisen suunnitelmalomakkeen. Tämän lisäksi tarvittaessa voi ottaa meihin yhteyttä ja me sitten voimme, vaikka ottaa videoyhteys ja käydään tarkemmin läpi niitä tarpeita, mitä mahdollisesti sen osaamiskartan käytöstä on noussut esille. Eli ilman muuta meihin saa olla yhteydessä ja pitääkin olla. Mielellään myös siinä mielessä, mikäli tätä osaamiskarttaa käytetään, niin tästä tulee kokemuksia, niin mielellään kuulemme myös ne kokemukset ja miten tämä käyttö onnistuneet, joten niissäkin tapauksissa voi olla meihin yhteydessä.

Antero Lehtonen
Jaana, mainitsit niistä oman osaamisen ja vertaisarvioinnin materiaaleista, niin kerro mistä ne saa käyttöön?

Jaana Fedotoff
Meidän kaikki oppaat ovat ladattavissa koordinaatti.fi-verkkosivun materiaaliosiosta, mutta meillä on myös painettuja kappaleita sekä tästä osaamiskartasta että nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimalleista. Niitä voi tilata meiltä ja tilauslomake löytyy myös meidän verkkosivuiltamme. Kaikki meidän koulutuksemme ja materiaalit ovat maksuttomia käyttäjille, että ei muuta kuin tilaamaan vaan me vielä hyvin ehditään tässä ennen kesälomia postittelemaan teille näitä materiaaleja.

Antero Lehtonen
Ok. Ei muuta kuin tilailemaan meillä alkaa olemaan podcast loppusuoralla. Olisiko teillä vielä halua sanoa viimeiset sanat vai pistetäänkö pilli pussiin?

Pirjo Kovalainen
Voisin nostaa vielä lopuksi esille sen, että ymmärrän osaamiskartan käyttäjien näkökulmasta haaste varmaan, on myös paikoitellen se, että onko mahdollista käyttää aikaa osaamisen arviointiin. Kannattaa huomata, että mikäli oman osaamisen arviointiin ei ole käytettävissä aikaa tai sitten oma käsitys siitä omasta työstä ei sisällä sitä, että sitä työtä pitäisi joskus ja omaa osaamista arvioida tästä kartasta ole hyötyä. Jos osaamiskarttaa haluaa hyödyntää, niin silloin kannattaa tosiaan laittaa vaikka sinne vuosikelloon tai muutoin varmistaa, että tätä pystyy käyttämään. Ettei tule sitä, että "no, onhan tämä hyvä työkalu, mutta ei meillä tällaiseen ole aikaa", koska se on kaikkein suurin ansa, mihin voi tipahtaa tämän laatutyökalun käytössä.

Antero Lehtonen
Kiitoksia Pirjo ja Jaana vierailusta podcastissa. Oli mielenkiintoinen aihe. Ei muuta kuin Koordinaatin nettisivulta tilaamaan laatukriteerit ja osaamiskartta.
 

 

Pysy ajan tasalla Koordinaatin osaamiskeskuskuulumisista

Tilaa uutiskirje!