Materiaalit

Podcastissa keskustellaan nuorten tieto- ja neuvontatyön historiasta, nykypäivästä sekä tulevaisuuden näkymistä Suomen ja Euroopan tasoilla. Aiheesta jaksossa on keskustelemassa Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff ja tietopalveluohjaaja Riina Papinaho. Jakson juontaa Marko Pesonen.

Lähdeluettelo:

Eurooppalaisen nuorisotiedotuspäivän lisätietoja sivu (ERYICA)

Tietotulvan hallinnan ammattilaiset: Nuorten tieto- ja neuvontatyö 2020-luvulla 

 

Podcastin sisältö tekstimuodossa:

Marko Pesonen (MP)

Tervetuloa kuuntelemaan Suuntaviivoja Koordinaatista -podcastia. Tänään aiheena on nuorten tieto- ja neuvontatyö niin Suomessa kuin Euroopan tasolla. Aiheesta meille tulee tänään keskustelemaan Koordinaatin kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff sekä tietopalveluohjaaja Riina Papinaho.

MP

Mennään suoraan asiaan. Jaana kerrotko lyhyesti, miten nuorten tieto- ja neuvontatyö sekä palvelut ovat lähteneet perustumaan Suomessa sekä Euroopassa? Vähän historiaa.

Jaana Fedotoff (JF)

Nuorten tieto ja neuvontatyöllä on kyllä mielenkiintoinen historia sekä meillä Suomessa että sitten muualla Euroopassa. Suomessahan nämä palvelut lähtivät kehittymään 50-luvulla jo, kun maalta kaupunkiin muuttaneet nuoret tarvitsivat tietoa ja neuvontaa ja opastusta muun muassa asunnon ja työn etsimisessä, harrastuksiin liittyen sekä muissa asioissa, kuten miten kaupungissa liikutaan ja eletään.

Muualla Euroopassa sitten työmuoto ja palvelut lähtivät kehittymään tuolla 60-luvulla, kun Pariisissa oli näitä nuorisomellakoita ja nuoret aktivoituivat yhteiskunnallisesti hyvin voimakkaasti ja silloin tietyt nuorisojärjestöt lähtivät pohtimaan sitä, että nuorille pitäisi olla tarjolla yhä enemmän tietoa yhteiskunnallisiin asioihin liittyen ja siten nuorten tieto- ja neuvontapalvelut saivat sytykkeen sitten Ranskassa, Belgiassa ja Saksassakin sitten lähteä perustumaan. Nuorille tarjottiin sitä myötä sitten näitä palveluita.

MP

Nostitkin tuolla muutamia teemoja mitä nuorten tieto- ja neuvontatyössä käsitellään, mutta mitä siis nuorten tieto- ja neuvontatyö käytännössä on ja mitä kaikkea sillä tavoitellaan?

JF

Nuorten tieto- ja neuvontatyö voi hyvinkin laajasti kattaa nuorten elämään liittyviä eri aihealueita. Perustuen aina niihin nuorten tiedontarpeisiin, yleisiin tiedontarpeisiin, mitkä liittyvät ehkä yhteiskunnan toimintaan ja palveluihin, mutta sitten myöskin hyvin nuoren omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ja hänen suunnitelmiinsa, toiveisiin ja ehkä myös unelmiin.

Tarjotaan laajasti erilaista tietoa, mutta sitten voi olla myös erikoistuneita tietopalveluita, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen, koulutukseen, työllisyyteen tai vaikka muihin tukipalveluihin. Voi olla myöskin siihen, että liittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Mutta lähtökohta on aina se, että palvelut perustuvat nuorten tiedontarpeisiin ja niihin menetelmiin, kanaviin ja malleihin mitä nuoret mielellään käyttää.

Tavoitteisiin liittyen voisin vielä lisätä sen, että kun nuorille tarjotaan laadukasta, oikea-aikaista, tarkistettua tietoa, niin nuori rakentaa sillä tiedolla omaa elämänpolkuansa ja tekee niitä valintoja mahdollisimman laajaa tietoa hyödyntäen. Onhan se sellainen asia, että jos nuorella ei ole sitä tietoa monipuolisesti saatavilla, niin ne valinnan vaihtoehdot myös kapenevat. Yhdenvertaiset palvelut, yhdenvertainen tiedonsaanti ja neuvonta ja opastus ovat tälle työlle lähtökohtia.

MP

Jaana, mainitsisitko jotakin toimintaympäristöjä, missä kaikkialla nuorten tieto- ja neuvontatyötä tehdään?

JF

Mallit, menetelmät ja toimintaympäristöt ovat moninaiset ja vaihdelleet vuosien myötä ja tietenkin perustuen aina siihen nuorten tiedon ja palvelun tarpeisiin. Mutta nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tarjotaan tänäkin päivänä lähipalveluina palvelupisteissä, erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä, osana matalan kynnyksen palvelukeskuksia muun muassa Ohjaamoita ja sitten tämä nuorten vertaistiedotus ja -neuvonta. Se oli välillä enemmän nousussa, nyt on vähän hiljaisempaa. Mutta tiedän että tällaista vertaistoimintaa ja -mallia hyödynnetään palveluissa yhä tänäkin päivänä.

Sitten on jalkautuvia palveluita nuorten omiin toimintaympäristöihin, myöskin somessa. Siitä on hyviä esimerkkejä muun muassa Oulussa Byströmiltä. Sitten on erilaisia teemallisia työpajoja ja toimintaryhmiä, perustuen tietenkin aina niihin nuorten tiedontarpeisiin sekä sellaisiin teemoihin, jotka vaihtelevat vuoden mittaan tai sitten nousevat ilmiöinä ajassa ja niihin sitten tartutaan.

Teemallisia koulutuksia järjestetään myöskin näissä palveluissa nuorille, ja sitten tietenkin yksilö- ja ryhmätyöskentely. Usein yksilötyö sitten linkittyy nuoren omaan elämäntilanteeseen ja niihin tiedontarpeisiin. Ryhmissä sitten nousee vahvemmin esille vertaistuki, vertaistoiminta ja erilaiset teemat ja ne pohjautuvat tietenkin nuorten tarpeisiin. Ylipäätään tällainen joustava, reagoiva ote uusiin välineisiin, menetelmiin ja toimintaympäristöihin. Niitä hyödynnetään kattavasti.

Nuorten tiedonhakuun ja käsittelemiseen liittyvät taidot ovat yhä tärkeämpiä kansalaistaitoja. Tieto on välttämätöntä meille kaikille ja siihen liittyvät taidot ovat osa tällaista yhteiskunnallista toimintakykyä. Tämähän on nuorisotyön missä tahansa palveluissa yksi tärkeä seikka, mihin me kaikki pyritään, että tämä aktiivinen kansalaisuus ja yhteiskunnallinen toimintakyky ja niin edelleen.

Mutta kuten aiemmin sanoin niin se tieto on siellä sen kaiken perusta. Tietoa nuorella voi olla, mutta joskus voi se kysymys ja haaste olla nuorelle se, että hän ei tiedä miten sitä tietoa käyttää, hyödyntää tai soveltaa siihen omaan tilanteeseensa. Siksi on tärkeää, että on olemassa sellaisia palvelupaikkoja, joista nuori saa sitä ohjeistusta ja opastusta siihen tiedon kanssa toimimiseen ja siihen, miten sitä tietoa voi käyttää.

Nämä ovat täysin kynnyksettomiä palveluita ja siksikin tärkeitä että ne ovat toimivat walk-in periaattella olivat ne sitten digitaalisissa toimintaympäristöissä, digitaalisissa kanavoissa tai sitten fyysisiä palvelupisteitä.

MP

Kuulostaa hyvältä.

Nyt niin Suomessa kuin Euroopan tasolla on paljon esillä niin nuorten kuin kaikkien oikeus tietoon ja nimenomaan laadukkaaseen, tarkistettuun tietoon. Mitkä ovat laadukkaan tiedon perusteet ja miksi tieto on meille niin tärkeää?

JF

Kyllä tieto on meidän kaikkien perusoikeus ja tiedolla rakennetaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Jos me ajatellaan vaikka omaa elämää, niin faktahan on se, että jos meillä ei ole tietoa, niin me emme pysty, osaa tai tiedä toimia. Kun nuorisotyössä puhutaan aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisesta, niin kyllähän se kaikki perustuu myöskin siihen, että on tietoa. Ja tiedon pohjalta voidaan myöskin osallistua ja vaikuttaa. Siinä mielessä tieto monin tavoin auttaa ja tukee osallistumiseen ja vaikuttamiseen, mutta myöskin tiedon pohjalta rakennetaan omaa elämää. Se avaa myöskin sellaisia mahdollisuuksia, joita ei ehkä tiedä olemassa olevankaan.

Mitä on sitten laadukas tieto? Tietenkin se, että se on luotettavaa, oikeaa, oikea-aikaista. Mielellään myöskin ammattilaisten tuottamaa ja tarkistamaa. Tänä päivänä esimerkiksi tekoäly avaa monenlaisia mahdollisuuksia tiedon tuottamiselle ja jakamiselle, mutta kyllä siinäkin tarvitaan niitä ammattilaisia taakse, tai rinnalle, koska myöskin se tekoälyn tuottama tieto pitää tarkistaa, sehän voi olla mitä tahansa, mutta ammattilaisen avulla tekoälyä hyödyntämällä tuotetaan hyvinkin laadukasta tietoa ja varmasti tullaa enemmänkin hyödyntämään nuorten tieto- ja neuvontatyössä.

MP

Tuosta päästäänkin aasinsiltana nyt kun tekoäly puhututtaa paljon, niin miltä näyttää nuorten tieto- ja neuvontatyön tilanne tämän päivän Suomessa ja millaisia toimintamalleja käytetään?

JF

Nuorten tieto- ja neuvontatyö Suomessa on elänyt monenlaisia aikoja. Jos ajatellaan parikymmentä vuotta taaksepäin, niin mentiin todella vauhdilla ja suurta nousukautta; kehittäen ja edistäen. Tänä päivänä mennään myöskin kehittäen ja edistäen, mutta palveluiden muodot, mallit ja menetelmät ovat eläneet ajassa. Meillä on monenlaisia, monialaisia palvelukeskuksia, joissa myös nämä nuorisotyölliset nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat mukana. Sitten tietenkin tämä monikanavaisuus eli hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita digitaalisia alustoja. Myöskin se, että nuoret ovat yhä enemmän itse mukana arvioimassa palveluita, tuottamassa palveluita ja tuottamassa myös tietoa.

Tämä on siinä mielessä mielenkiintoinen nuorisotyön työmuoto ja myöskin nämä palvelut, että tässä ei hetkeksikään voi pysähtyä vaan pitää todella olla kiinni ajassa, mutta myös mielellään yksi askel edelläpäin. Eli tietää myös sellaisia asioita ja selvittää, tutkia ja oppia, miten voidaan esimerkiksi tekoälyä hyödyntää nyt ja myös tulevaisuudessa.

MP

Siirrytäänkin Suomesta hieman kansainvälisemmille vesille. Mainitsitkin aikaisemmin keskustelussa mm. Ranskan ja Belgian. Nouseeko mieleen muita maita tai toimijoita, jotka toimivat aktiivisesti nuorten tieto- ja neuvontatyön parissa sekä miltä kenttä näyttäytyy näin Euroopan tasolla?

JF

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut sekä työmuoto itsessään elää kyllä vahvaa nousukautta tällä hetkellä Euroopassa. Muun muassa Espanja on silloin aikoinaan ollut vahva tekijä työmuodon alalla, mutta sitten oli vähän hiljaisempia vuosia ja nyt Espanja on todella nousussa. Siellä on vahvoja alueellisia verkostoja, jotka toimivat ja tuottavat nuorten tieto- ja neuvontapalveluita. Myöskin Ranska on hyvin perinteisesti vahva tekijä. Viro on kehittämässä nuorten tieto- ja neuvontapalveluita hyvin vahvasti myös tällaisiin digitaalisiin palveluihin.

Toki täytyy mainita, että Suomi pitää yhä pintansa. Suomen nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelut sekä nuorisotyö yleensä on ollut todella vahva tekijä kautta aikojen eurooppalaisissa verkostoissa ja myöskin mallia on katsottu meiltä Suomesta.

MP

Mainitsitkin jo tällaisen laajan eurooppalaisen verkoston, mutta toimiiko Euroopassa tahoja, jotka koordinoivat tieto- ja neuvontatyötä tai kehittävät sitä?

JF

Euroopassa toimii erittäin vahva ja laaja nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestö ERYICA. ERYICA on perustettu jo 80-luvulla ja Suomi on ollut aika lailla alusta lähtien mukana. ERYICA myös elää todella vahvaa nousukautta. Muun muassa jäseniä on tullut vuosi vuodelta yhä enemmän. Meillä on 41 jäsenorganisaatiota mukana 25 maasta. Tehdään myös Euroopan ulkopuolella yhteistyötä eri järjestöjen kanssa.

ERYICAssa on edustettuna kansallisia ja alueellisia verkostoja, erilaisia nuorisotyön kattojärjestöjä eri maista. Tällaisia kansallisia koordinoivia tahoja. Koordinaatti on jäsenenä ERYICAssa Suomen osalta ja Allianssi on sitten tällainen sisarjärjestö. Tunnen ERYICAn toimintaa hyvin pitkältä ajalta ja täytyy kyllä sanoa, että kaikin puolin se nuorten tieto- ja neuvontatyö on tällä hetkellä erittäin vahvassa nousujohteisessa kaaressa.

Eurooppalainen yhteistyö nuorten tieto- ja neuvontatyössä voi hyvin. Ja muun muassa ERYICAn koordinoimana on tällä hetkellä menossa monenlaisia yhteistyöllisiä projekteja, joilla kehitetään nuorten tieto- ja neuvontatyötä. Esimerkiksi juuri tätä tekoälyasiaa ja tätä media- ja informaatiolukutaitoa, mutta myös koko ajan sitä palveluiden laatua.

MP

Eletään valtakunnallisesti mielenkiintoista aikaa, meillä on ollut vasta eduskuntavaalit ja varmasti myös nuorisotyön kentällä jännitetään; millaisia mahdollisia muutoksia on tulossa. Nuorten tieto- ja neuvontatyö on kuitenkin aina vahvasti sitoutunut Suomen nuorisotyön historiaan. Millaisena sinä Jaana näet nuorten tieto- ja neuvontatyön roolin osana Suomen nuorisotyön tulevaisuutta?

JF

Ensinnäkin edelleen vahvasti alleviivaan sitä, että tieto on meidän jokaisen perusoikeus. Tuntuisi hyvin erikoiselta se, että tällainen perusoikeus; tiedonsaannin ja neuvonnan ja ohjauksen oikeus, ei olisi yhdenvertaisesti kaikille nuorille saatavilla. Sen vuoksi toivoisin näkeväni esimerkiksi uudessa valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa maininnan tästä perusoikeudesta ja myöskin sen, että nuorisotyöllisesti näitä palveluita edelleenkin tarjotaan kunnissa ja järjestöissä nuorille yhdenvertaisesti sekä sillä tavalla, että palvelut ovat saatavilla ja saavutettavissa.

Myöskin tähän kaikkeen tarvitaan sitä ymmärrystä tästä tiedon merkityksestä, jokaisen meidän elämään ja nuorten elämään tarvitaan myöskin rahoitusta. Siihen että palveluita voidaan kehittää ja myöskin sen, että esimerkiksi kuntien nuorisotyön suunnitelmissa otetaan tämä perusnuorisotyön palvelu huomioon. Tätä ei oikeastaan voi ohittaa, eikä alittaa, eikä sivuuttaa. Tämä on keskeinen työmuoto, keskeinen palvelu jokaisessa kunnassa. Toivoisin näin myös näkeväni tulevaisuudessa, että niitä palveluita on saatavilla monikanavaisesti ja laadukkaasti.

MP

Kyllä vain. Sitten Riina. Sinulla on pitkä kokemus nuorten kysymyksiin vastaamisesta, niin millaisia asioita nuoret kysyvät tänä päivänä?

Riina Papinaho (RP)

Itse kysymysten aiheet vaihtelevat kyllä laidasta laitaan, mutta tietyt aihealueet kyllä oman kokemuksen mukaan toistuu siellä ihan vuodesta toiseen. Mainittakoon tässä kohtaan, että itse siis teen nimenomaan verkossa, eli digitaalista nuorten tieto- ja neuvontatyötä ja sieltä tulee sitten tämä minun kokemukseni.

Eniten kysymyksiä kysytään hyvinvoinnista ja ehkä vielä enemmän pahoinvoinnista. Lisäksi myös ihmissuhteista, seksistä ja ehkäisystä, omaan kotiin muuttamisesta ja asumisesta sekä myöskin työstä ja tienaamisesta tulee paljon kysymyksiä. Yleisiä on erityisesti nuorten omaa henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä koskevat kysymykset ja sitä apua haetaan omaan pahaan oloon, jota nuori aina sitten sanoittaa omalla tavallaan.

Lisäksi omaan kehoon liittyy paljon kysymyksiä ja erityisesti murrosiän tuomat erilaiset muutokset ja tietynlainen huoli siitä, että onko se oma keho normaali ja ylipäätään oonko mää tallaisena normaali?

Itsenäistymisvaiheen kysymyksiä tulee kans paljon. Yhteydenotoissa pohditaan että mitä kaikkea pitää huomioida, kun on vaikkapa muuttamassa omilleen. Miten pärjää taloudellisesti, mitä tukia Kelalta saa, onko järkevää käydä töissä opintojen ohessa ja mistä ja miten niitä töitä sitten saa?

MP

Nämä kysymykset ja teemat ovat kyllä universaaleja ja varmaan lähes kaikkien nuorten jossain vaiheessa elämäänsä pohtimia asioita. Tuleeko mieleen, onko jotain tiettyjä aiheita, jotka olisivat muuttuneet vuosien varrella, tai ovatko jotkin teemat olleet selkeämmin esillä? Tuleeko jokin erityinen kysymys tai teema mieleen, joka on erikseen noussut pinnalle jossain vaiheessa?

RP

Oikeastaan nuo suosituimmat aihealueet, joista jo kerroinkin, toistuvat vuodesta toiseen nuorten yhteydenotoissa, mutta pientä vaihtelua toki aina on. Ympäröivän maailman tapahtumat luonnollisesti myös vaikuttavat siihen, että millaisia tiedon ja tuen tarpeita nuorilla on. Viime vuosilta esimerkkeinä Korona-pandemia sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jotka kyllä ovat näkyneet nuorten yhteydenotoissa ja kysymyksissä.

Nuoren tilanne on kuitenkin aina yksilöllinen ja yhteydenotoissa usein taustoitetaan sitä omaa tilannetta ja nostetaan esiin erilaisia yksityiskohtia, jotka on sitten tietysti myös vastatessa otettava huomioon. Eli vaikkakin kysymysten aiheet olisivat samanlaisia, niin ne nuoren tilanteet vaihtelevat.

MP

Jaana mainitsitkin tuossa aikaisemmin VANUPOn eli valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman. Nyt kun tätä ohjelmaa valmistellaan, niin millaisia ajatuksia sinulla on siinä asetettaviin tavoitteisiin, varsinkin tavoitteisiin jotka linkittyvät nuorten oikeuksiin saada tietoa?

JF

Nykyisessä VANUPOssa on nostettu esiin tiettyjä teemoja, jotka linkittyvät sitten näihin osaamiskeskusten tavoitteisiin ja tehtäviin. Uskon että uudessakin VANUPOssa tullaan nostamaan tiettyjä teemoja, jotka liittyy ja linkittyy meidän kaikkien työhön, jotka tekevät nuorisotyötä ylipäätänsä eri tasoilla. Mutta kyllä minä toivoisin, että siellä olisi tämä nuorten yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa ja ylipäätään pääsy tiedon äärelle. Se on todella todella tärkeää.

Nuori, jolla ei ole tietoa, välttämättä hänellä ei ole sellaisia tukipalveluita siinä koti- tai elinympäristössä tai vanhempia jotka hankkisivat ja osaisivat nuorelle tietoa tarjota. Joten kyllä se on yhteiskunnan tehtävä myöskin, että kaikilla nuorilla on se yhdenvertainen pääsy tiedon äärelle. Se ei aina liity siihen nuoren yksittäiseen kysymykseen tai akuuttiin kysymyksen tarpeeseen.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden avulla ja osana sitä työtä vahvistetaan nuorten media- ja informaatiolukutaitoa varsinkin tällaiseen kriittiseen tiedon arviointiin ja tarkasteluun. Kyllähän nuoret löytävät tietoa itsekin ja kuten sanotaan, niin verkko on täynnä tietoa ja tekoäly puskee tietoa yhä enenevässä määrin, mutta miten se tieto tarkistetaan. Miten nuori tarkistaa, että se tieto on oikeaa, hyödyllistä ja käyttökelpoista, mitkä ovat niitä kriteeriteitä ja miten hän pystyy sitä tietoa arvioimaan, niin kyllä tässä on nuorisotyöllä vahva rooli. Siksi myös toivoisin, että nämä asiat huomioidaan myös tulevassa VANUPOssa.

Näen äärimmäisen tärkeäksi, että nämä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat yksi toimija nuorisotyön kentässä tukemassa ja vahvistamassa nuorten näitä kansalaistaitoja tiedon kriittiseen tarkasteluun.

MP

Nämä ovat kyllä tärkeitä teemoja. Nyt varsinkin medialukutaito sekä tiedon kriittinen tarkastelu tulee nostamaan päätään entistä vahvemmin esiin muun muassa tekoälyn kasvun myötä. Tässäkin pitää muistaa, että kasvatuksen ja ohjauksen paikka meille kaikille.

Mutta Riina. Pikkulinnut lauloivat, että huhtikuussa vietetään eurooppalaista nuorisotiedotuspäivää. Kertoisitko vähän, miksi tällaista päivää vietetään ja millaisia teemoja päivään kuuluu?

RP

17. päivä huhtikuuta vuosittain vietetään nuorten tieto- ja neuvontatyön juhlapäivää ja samalla se on myös tämän Jaanan mainitseman eurooppalaisen nuorten tieto- ja neuvontatyön kattojärjestö ERYICAn syntymäpäivä.

Teemapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta nuorten oikeudesta saada laadukasta tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Nuoren kasvun ja itsenäistymisen ja ylipäätään hyvinvoinnin tueksi. Tarkoituksena on lisäksi nostaa esiin nuorten tieto- ja neuvontatyötä sekä erityisesti antaa tunnustusta siitä nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöiden tekemästä tärkeästä työstä nuorten eduksi.

Teemapäivän ympärillä kampanjoidaan somessa ja joka vuosi vähän eri teemalla. Tänä vuonna keskitytään tähän, mistä onkin tänäänkin jo keskusteltu, eli nuorten media- ja informaatiolukutaidon vahvistamisesta. Kampanja kannustaa viisaaseen ja vastuulliseen digitaaliseen kansalaisuuteen. Käytännössä nuorille tarjotaan tietoa ja työkaluja siihen, miten suojautua ja pysyä turvassa, kun käyttää esimerkiksi erilaisia verkkopalveluita, somea tai vaikka verkko-ostoksia tehtäessä.

MP

Kuulostaa älyttömän hyvältä. Mutta sitten Jaana tähän loppuun vielä. Olisiko sinulla ollut jokin vinkki tai jokin viesti, jonka nuorisotyön kentälle haluaisit lähettää?

JF

Ensinnäkin voisin sanoa, että vuonna 2021 peruspalveluiden arvioinnissa. Kunnista 82 prosenttia ilmoitti, että heillä on nuorten tieto- ja neuvontapalvelu. Sehän on tietenkin erinomaisen hieno ja tärkeä tieto. Koordinaatin yksi tehtävä tässä osaamiskeskustehtävissä on myöskin se osaamisen vahvistaminen. Meidän puoleemme voi kääntyä myös tässä nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamisen vahvistamiseen liittyen.

Ehkä voisin nostaa yhden julkaisun, joka pari vuotta sitten julkaistiin ja on yhä tänäkin päivänä äärimmäisen ajankohtainen ja hyvää materiaalia ja tietoa sisältävä julkaisu. Nuorisotutkija Karla Malm tuotti Koordinaatin tilauksesta tällaisen ”Tietotulvan hallinnan ammattilaiset – Nuorten tieto- ja neuvontatyö 2020-luvulla”.

Tässä avataan nuorten tieto- ja neuvontatyötä ja palveluita, mitä ne ovat nuorisotyön työmuotona, mitä palvelut ovat tänä päivänä, mitä ne mahdollisesti ovat tulevaisuudessa, mahdollisuuksia, jonkin verran myös uhkakuvia ja erityisen mielenkiintoisesti koottu loppuun tällaiset kansalliset suositusehdotukset siihen, millä tavalla nuorten tieto- ja neuvontatyötä voidaan vielä edistää ja vahvistaa Suomessa.

Tämä on luku- ja tutustumisvinkki kaikille nuorisoalan toimijoille, päättäjille sekä nuorisopalveluita tuottaville tahoille tähän loppuun.