Hyppää pääsisältöön

Sujuvalle polulle ammatillisessa koulutuksessa

Kuvaus

Sujuva polku on monialainen yhteistyömalli, joka syntyi todelliseen tarpeeseen. Länsi-Uudellamaalla ammatillisesta koulutuksesta katosi opiskelijoita, ja vuosien ajan listoilla roikkui haamuopiskelijoina nuoria, joiden opinnot eivät edenneet eikä kukaan oikein tiennyt mitä heille kuului.

Sisältö

Saattoi mennä pitkiäkin aikoja ennen kuin oppilaitoksessa huomattiin, että nuori ei ole ollut paikalla pitkään aikaan. Yhteistyö etsivän nuorisotyön ja oppilaitoksen henkilökunnan välillä oli näissä tilanteissa sattumanvaraista ja koska tieto ei kulkenut, vain pieni osa näistä nuorista sai tarvitsemaansa tukea.

 

Moniammatillista vai monialaista yhteistyötä?

Moniammatillinen yhteistyö on oppilaitoksissa tuttu juttu ja sitä on kehitetty parin viimeisen vuosikymmenen aikana paljon erilaisissa projekteissa, hankkeissa ja osaamisohjelmissa joko suoraan tai välillisesti. Esimerkkeinä Opin Ovi, Nuorisotakuu ja sen yhteydessä toteutettu Nuorten aikuisten osaamisohjelma sekä viimeisimpänä Ohjaamo-kokonaisuus. Kaikissa on ollut yksi ja sama tavoite: tehdään yhdessä työtä asiakkaan asioissa matalan kynnyksen periaatteella, hallinnonrajat ylittäen.

Aina kuitenkin törmäämme taustaorganisaatioiden asettamiin resurssi- ja vastuukysymyksiin, mikä puolestaan rajoittaa yhteisen työn tekemistä. Niin oppilaitokset kuin muutkin organisaatiot keskittyvät omaan perustehtäväänsä ja resurssit eivät anna tilaa hoitaa asiakkaan, tässä tapauksessa nuoren asioita yhtään sitä laajemmin. Meillä oppilaitoksen työntekijöillä on lain säätämä velvollisuus ohjata nuoria tarvitsemiensa palvelujen pariin, mutta niiden tavoittaminen jää pääsääntöisesti nuoren itsensä hoidettavaksi.

Ammatillisten yhteistyöverkostojen on hyvä olla kunnossa ja tuttuus lisää onnistumisen edellytyksiä. Hyvätkään verkostot eivät kuitenkaan toimi, jos toimijoilla ei ole yhteistä ymmärrystä ja yhteistä sopimusta siitä miten edetään, jos nuoren tilanne vaatii tehostetumpaa tukea useammalta eri taholta samanaikaisesti.

Lybeck ja Walldén (2011) erottavat monialaisen yhteistyön moniammatillisesta yhteistyöstä sillä, että monialainen yhteistyö korostaa yhdessä tekemistä rinnakkain tekemisen sijaan. Se siis tarkoittaa laajempaa kuin yhden ja saman sektorin sisällä tapahtuvaa eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Monialaisessa yhteistyössä työskennellään konkreettisesti yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Keskiössä ja mukana yhteisessä tekemisessä on asiakas, jonka elämäntilanne huomioidaan kokonaisuudessaan, ei vain yhdestä näkökulmasta. Jotta yhteinen tavoite on mahdollista saavuttaa, on kaikkien oltava tietoisia siitä, mitä tavoitellaan, mikä on nuoren kokonaistilanne ja mikä on kenenkin rooli tässä kokonaisuudessa. Onnistunut yhteistyö vaatii myös sitoutumista.

 

Sujuva polku – monialainen yhteistyömalli

Malli syntyi Luksian tilaamana Yhteisöpedagogi YAMK -tutkinnon opinnäytetyönä. Mallin kehittämisessä mukana ollut työryhmä muodostui allekirjoittaneen lisäksi kolmesta Luksian kuraattorista sekä viidestä Lohjan nuorisopalvelujen etsivästä nuorisotyöntekijästä. Mallin kehittämisessä käytettiin työkonferenssi-menetelmää. Prosessin aikana Lohjalla aloitti Ohjaamo, johon osa mukana olleista etsivistä nuorisotyöntekijöistä siirtyi. Sujuvaa polkua toteutettiin koko kehittämistyön ajan ja tässä pilotissa mukana oli 11 nuorta, jotka osallistuivat kehittämistyöhön haastattelujen kautta.

Sujuva polulla tuetaan monialaisesti niitä nuoria, jotka aloittavat ammatilliset opintonsa Luksiassa (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä). Ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on aiempia keskeytyneitä opintoja ja heillä tiedetään olleen haasteita opinnoissa sekä muussa elämässä. Usein he ovat myös etsivän nuorisotyön tai Ohjaamon asiakkaita.

Sujuva polku on nuorelle vapaaehtoinen. Mallin tavoitteena on monialaisen yhteistyön vahvistaminen ja varmentaminen sekä ennakoiva työote nuoren kanssa. Monialainen yhteistyöryhmä muodostaa Tukiverkon, joka seuraa ja tukee nuoren opintoja. Jos opinnot keskeytyvät, ei nuori pääse katoamaan. Yhteistyöryhmä muodostuu etsivästä nuorisotyöntekijästä tai Ohjaamon työntekijästä, oppilaitoksen kuraattorista ja tutkinnon ohjaajasta. Mukaan saattaa tulla myös muita toimijoita, kuten huoltaja alaikäisen nuoren kohdalla ja joku muu verkostoyhteistyökumppani. Pilotin aikana mukana oli esimerkiksi asumisyksikön ohjaaja. Tukiverkko tapaa Sujuvan polun mallissa säännöllisesti ennakoidulla tavalla kolmen ensimmäisen opiskelukuukauden aikana nuoren ollessa mukana näissä kaikissa.

Yhteistyö tähtää nuorilähtöiseen, henkilökohtaiseen ja kokonaisvaltaiseen tukeen, jotta nuori pystyisi sitoutumaan ja suorittamaan aloittaneensa opinnot. Nuorilähtöisyys tarkoittaa sitä, että opintojen tavoitteet asetetaan sille tasolle, että nuoren on mahdollista saavuttaa ne. Nuori on itse oman elämänsä keskiössä ja määrittelee myös ne opintojen ulkopuoliset asiat, joissa hän tarvitsee tukea. Yksi keskeinen tavoite onkin nuoren itseohjautuvuuden ja itsetuntemuksen lisääminen siten, että hän mahdollisesti tunnistaa myös sen tilanteen, jossa joku muu asia elämässä vaatii huomiota ennen opintoja.

Tärkeää on, että nuoren motivaatio opintoja kohtaan pysyy hyvänä. Ja vaikka hän joutuisikin keskeyttämään opintonsa, on tärkeää ettei hän koe sitä epäonnistumisena vaan on motivoitunut palaamaan opintojen pariin, kun muut asiat ovat kunnossa. Mallissa ei siis sinänsä ole mitään uutta. Tärkeintä siinä on se, että monialainen yhteistyö on mallinnettu. Tavoitteet, toteutus, arvot, toimintatapa ja osallistujien roolit ovat kaikkien asianosaisten tiedossa ja prosessia viedään eteenpäin näin yhdessä sovitulla tavalla.

 

Pingispalloradalta Sujuvalle polulle

Tähän asti Länsi-Uudellamaalla, kuten muuallakin Suomessa käytäntö on ollut, että etsivän nuorisotyön asiakkaana olevan nuoren aloittaessa ammatilliset opinnot, loppuu asiakkuus etsivässä nuorisotyössä. Samalla loppuu usein myös tuki, jota nuori on etsivän asiakkaana saanut terveyteen, talouteen, asumiseen ja muihin opintojen ulkopuolella olevien asioiden hoitamiseen. Opiskelupaikka ei kuitenkaan ole tae siitä, että asiat alkavat sujua kuin itsestään. Päinvastoin, siinä on nuorelle yksi suoritettava asia lisää.

Oppilaitoksessa ei tiedetä riittävästi nuoren elämäntilanteesta eikä hän välttämättä osaa oma-aloitteisesti asioistaan kertoa. Syynä tähän voi olla monikin asia. Nuori yrittää aikansa ja poukkoilee opinnoissaan kuin pingispallo. Kun haasteelliset asiat tarpeeksi kasautuvat eikä riittävää tukea ja ohjausta ole tarjolla, nuori lopettaa koulussa käymisen ja katoaa kaikilta. Tämä johtaa siihen, että asiat kasautuvat entisestään. Kun tieto nuoren tilanteesta lopulta saavuttaa etsivän nuorisotyön, saattaa tilanne olla jo todella vaikea.

 

Sujuvan polun askelmerkit

Kun nuori on valittu koulutukseen, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä hänelle Sujuvasta polusta ja kysyy, kokeeko nuori, että malli saattaisi hyödyttää hänen opiskeluaan. Lohjalla tätä vaihtoehtoa tarjotaan tällä hetkellä kaikille Ohjaamon ja etsivän nuorisotyön asiakkaille, jotka aloittavat ammatilliset opinnot Luksiassa. Lähtö Sujuvalle polulle voi tapahtua myös oppilaitoksen toimesta, jos siellä huomataan, että nuori hyötyisi tehostetummasta ja kokonaisvaltaisemmasta tuesta opintojensa alussa. Luksiassa kuraattorit ovat se taho, jotka ovat yhteydessä Lohjan nuorisopalveluihin, mikäli asia lähtee etenemään oppilaitoksesta päin. Tässä vaiheessa nuoren itsensä kanssa myös sovitaan, mitä asioita käsitellään yhteisesti tapaamisissa.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana tavataan säännöllisesti. Ensimmäisessä tapaamisessa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja työnjaosta. Puhutaan niistä asioista, jotka nuoren elämässä ovat ajankohtaisia ja sovitaan, kuinka niiden kanssa toimitaan. Opintoihin liittyvät tavoitteet mitoitetaan nuoren tilanteeseen sopiviksi ja sovitaan yhdessä ohjaukselliset tukitoimet, joita nuorelle niiden saavuttamiseksi tarjotaan.

Seuraavien tapaamisten aikana varmistetaan edellisellä kerralla sovitut asiat ja miten ne ovat sujuneet niin opinnoissa kuin niiden ulkopuolellakin sekä tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään sovittuja tukitoimia. Viimeisellä tapaamiskerralla sovitaan jatkosta. Joidenkin nuorten kohdalla on perusteltua jatkaa säännöllisiä tapaamisia ja joillekin riittää, että sovitaan yksi tarkistuspiste tulevaisuuteen muutaman kuukauden päähän.

 

Pedagogiset lähtökohdat

Sujuvan polun mallissa on viisi pedagogista lähtökohtaa, joilla yhteistyötä toteutetaan.

1. Nuorella on pääprosessi
Tämä on koko Sujuvan polun ydin. Nuori omistaa asiat, joita viedään yhdessä eteenpäin. Työntekijät ovat nuoren tukena hänen itsensä ollessa toiminnan keskiössä. Tavoitteena on, että nuoren vastuullisuus ja kyky hoitaa itse asioitaan (itseohjautuvuus) lisääntyvät ja vahvistuvat. Hän ymmärtää oman tilanteensa ja osaa asettaa sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivia realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita.

2. Monialainen yhteistyö
Monialaisella yhteistyöllä pyritään huomioimaan holistinen kuva nuoren tilanteesta kaikkien elämänalueiden näkökulmasta tarkasteltuna. Monialainen yhteistyö on konkreettista ja ennalta sovittua. Toimijat sitoutuvat yhdessä sovitulla tavalla kantamaan oman roolinsa prosessissa. Nuori ei pääse missään vaiheessa katoamaan, koska hänen tilannettaan seurataan säännöllisesti.

3. Tiedonkulku ja avoimuus
Sujuva polku mahdollistaa tiedonkulun ilman salassapitosäännöksiä. Nuoren kanssa sovitaan, mitä asioita käsitellään yhdessä. Näin oleellinen tieto kulkee toimijoiden välillä ilman katkoja, nuoren itsensä hyväksymällä tavalla. Tiedonkulun edellytys on, että kaikki asianosaiset osallistuvat tapaamisiin ja ovat näin kuulolla.

4. Välittävä ilmapiiri
Yhteisten tapaamisten ei ole tarkoitus olla kontrolloivia vaan välittäviä. Tämä näkyy ensisijaisesti vuorovaikutuksessa, joka on kannustavaa ja voimavarakeskeistä. Ilmapiirin on tarkoitus luoda turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. On tärkeää, että nuori kokee olevansa tärkeä. Luottamus lisää avoimuutta ja auttaa vaikeidenkin asioiden esille tuomista. Suunnitelmallisuus ja kiireettömyys ovat osa välittävää ilmapiiriä.

5. Ennakointi
Ennakoinnilla pyritään siihen, että mahdollisia haasteita pystyttäisiin jo ennalta huomioimaan. Nuoren vahvuuksien pohtiminen ja vahvistaminen saattavat auttaa ohittamaan niitä tilanteita, jotka ovat aiemmin johtaneet opintojen keskeytymiseen tai nuoren eroamiseen oppilaitoksesta. Nämä haasteet saattavat liittyä joko opintoihin tai opintojen ulkopuolella elämänhallintaan, joka luonnollisesti vaikuttaa opinnoissa onnistumiseen. Tarkoitus ei ole alleviivata aiempia epäonnistumisia, vaan pyrkiä avoimesti keskustellen pohtimaan, kuinka ne pystyttäisiin nyt, uuden mahdollisuuden avauduttua, minimoimaan.

Näihin viiteen lähtökohtaan kiteytyvät myös malliin kirjatut arvot.

 

Kokemuksia Sujuvalta polulta

Kehittämiseen osallistui välillisesti tutkinnonohjaajia ja nuoria, jotka toimivat pilotissa yhteistyömallin mukaisesti. Heidän kaikkien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia. Ajankäyttö kerran kuukaudessa sovittuihin tapaamisiin mietitytti etukäteen kaikkia tutkinnonohjaajia, joilla on paljon ohjattavia ja joiden resurssit ovat rajalliset. Kokemus oli lopulta kuitenkin se, että tapaamisiin käytetty aika kannatti, koska se itse asiassa säästi aikaa, kun kaikki oli yhdessä sovittua ja asioita hoitamassa oli useampi toimija. He kokivat, etteivät olleet yksin haastavien tilanteiden edessä.

Lisäksi tutkinnonohjaajat näkivät hyvänä sen, että aikaa ei mennyt tiedon metsästämiseen, kun tieto siirtyi luontevasti yhteisissä tapaamisissa. Nyt heillä oli mahdollisuus ymmärtää nuoren kokonaistilanne, mikä puolestaan lisäsi hyvää yhteistyötä nuoren kanssa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että monialainen yhteistyö koettiin voimavarana, joka helpottaa nuoren opintoja ja asioiden sujumista.

Pilotissa oli mukana 11 nuorta, joista seitsemän keskeytti opinnot eri syistä. Yksikään nuori ei kuitenkaan päässyt katoamaan, vaan he saavat edelleen tukea ja ohjausta elämässään. Merkittävää oli myöskin se, että haastatteluissa nämä oppilaitoksesta eronneet nuoret kertoivat palaavansa opintojen pariin heti, kun se muu elämäntilanne huomioiden on mahdollista. He osasivat nimetä niitä asioita, jotka pitää ensin laittaa kuntoon.
Tavoitteena ollut itseohjautuvuuden ja itsetuntemuksen lisääntyminen toteutui. Nuoret kertoivat, että tähän vaikutti heidän saamansa säännöllinen palaute ja se, että heidän aiemmat kokemuksensa otettiin huomioon ja he saivat heti opintojen alusta tarvitsemansa tuen.

Nuoret kokivat, että he tulivat kuulluiksi ja heistä välitettiin. He kertoivat, kuinka helpottavaa oli pystyä puhumaan asioista, jotka vaikuttivat jaksamiseen ja sitä kautta opintoihin. Erityistä kiitosta nuoret antoivat siitä, ettei heidän tarvinnut käydä monessa paikassa kertomassa asioitaan, vaan asiat etenivät yhdellä kerralla kaikkien asiaan liittyvien ihmisten ollessa paikalla. Tapaamisten suunnitelmallisuus lisäsi motivaatiota hoitaa asioita, kun nuori tiesi, milloin seuraavan kerran istutaan alas. Nuoret kokivat, että puhuminen helpottui luottamuksen lisääntyessä. Luottamusta lisäsi tunne välittämisestä ja he puhuivat asioistaan avoimesti.

 

Jotain uutta, jotain vanhaa

Sujuva polku tarjoaa toimintamallina valmiiksi pohditun, kokeillun ja pureskellun toimintatavan, johon toimijat ovat sitoutuneet ja heidän taustaorganisaationsa antaneet resurssien muodossa siunauksen nähtyään mitä hyvää se tuottaa. Luksiassa ja Lohjan sekä Vihdin nuorisopalveluissa malli on säännöllisessä käytössä. Sen on tarkoitus levitä myös muihin Luksian omistajakuntiin Länsi-Uudellamaalla monialaisen yhteistyön työkaluksi.

Sujuvalle polulle ohjautuu asiakkaita monta eri reittiä: etsivän nuorisotyön tai Ohjaamon työntekijän kautta, Luksian kuraattorin toimesta tai vaikkapa Luksian haku- ja ohjauspalvelujen opinto-ohjaajan huomatessa, että opintoihin hakeutuva nuori saattaa hyötyä mallin antamasta tuesta.

Sujuvan polun helmi on siinä, että sitä voidaan toteuttaa monissa eri yhteyksissä ja ympäristöissä. Se ei ole pelkästään oppilaitoksen ja kunnallisen nuorisotyön välinen toimintamalli, vaan osapuolia voivat olla monet muutkin toimijat. Se on muokattavissa asiakasnäkökulmasta moneen yhteyteen. Näen, että mallia voidaan toteuttaa vaikkapa lastensuojelun jälkihuollossa, kuntouttavassa ja kokeilevassa työssä sekä maahanmuuttajapalveluissa.

Mallia voidaan käyttää myös nuorten tieto- ja neuvontatyössä Ohjaamojen sisällä, jossa nuoren asioita hoidetaan konkreettisesti monialaisesti. Ei rinnakkain vaan yhdessä. Saman katon alla toimiminen ei vielä ole tae monialaiselle yhteistyölle, jos nuori kuitenkin kiertää monien ovien takana puhumassa asioistaan. Työntekijät ovat, ja heidän kuuluukin olla oman alansa asiantuntijoita, mutta osaamisen jakaminen ja yhdessä asioiden eteen työskenteleminen lisää kaikkien osaamista ja tekee asioiden hoitamisesta sujuvampaa.

Ammatillisen koulutuksen reformi edellyttää nuoria entistä itseohjautuvammin viemään opintojaan eteenpäin kohti tavoiteltua tutkintoa. Isolta osalta tämä onnistuukin, mutta kuten hyvin tiedämme, joukossa on liian paljon myös niitä, joilta tämä ei onnistu. He tarvitsevat paljon tukea opinnoissaan ja heillä on muutakin meneillään elämässään kuin opiskelu.

Keskeytyksiä ja eroamisia tulee enenevässä määrin, mikäli nämä nuoret eivät saa tukea sitä tarvitessaan opintojen ulkopuolisen elämän hoitamiseen. Siksi olisikin tärkeää, että kunta-alalla ymmärrettäisiin monialaisen yhteistyön merkitys, vaikka asiakkuuden pääpaino siirtyykin etsivästä nuorisotyöstä oppilaitokseen.

Tuula Hapulahti
Ohjauksen koordinaattori
Haku- ja ohjauspalvelut
Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Lähde: Lybeck, T. & Walldén, J. 2011. Nuorisolain muutokset- monialainen yhteistyö ja etsivä nuorisotyö. Teoksessa Aaltonen, K. (toim.) Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö. Helsinki: Tietosanoma Oy. 25-28.
Sujuvalla polulle ammatillisessa koulutuksessa opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa.

Pysy ajan tasalla Koordinaatin osaamiskeskuskuulumisista

Tilaa uutiskirje!