Hyppää pääsisältöön

Monitoimijaisuus – resurssikysymys vai tahtotila?

Jussi Sutinen

Projektipäällikkö,

Siilin nuoret -hanke, Vamos Siilinjärvi

Kuvaus

Siilinjärvellä elokuussa 2021 alkanut Siilin nuoret -hanke rakentaa kuntaan nuorten palveluihin 16–29-vuotiaille uutta palvelumallia, jossa korostuu monitoimijaisuus. Hankkeessa kehitetään ohjaus- ja neuvontapalvelua ja tuodaan valmennuspalvelut osaksi nuorille suunnattua palvelujärjestelmää. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja hankkeen toteuttajina toimivat Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut yhdessä Siilinjärven kunnan kanssa.
Tila, jossa pöytäryhmiä ja tiski, jonka takana keittiön kodinkoneita. Tiskin yläpuolella liiduilla kirjoiteltu tekstejä, kuten "Huominen on aina tulevaisuutta" -Matti Nykänen.

Sisältö

Monitoimijaisuus ja sen merkitys nuorten palveluissa 

Eri kaupunkien Ohjaamot ovat tuoneet saman katon alle kootun palvelukokonaisuuden valtakunnassa yleiseen tietoisuuteen. Entä sitten, kun kyse on pienemmästä kunnasta, vähemmistä henkilöresursseista ja asiakasmääristä? Siilinjärvellä on lähdetty rohkeasti kehittämään yhdessä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluiden kanssa monitoimijaista palvelumallia nuorten tukemiseksi. Siilin nuoret -hankkeessa tarjotaan ohjausta ja neuvontaa kaikille 16–29-vuotiaille kuntalaisille. Hankkeen palveluihin kuuluu myös yksilö- ja ryhmävalmennus niille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista tukea työllistymiseen ja opiskeluihin kiinnittymiseen. Monitoimijaisuus näkyy käytännön tasolla niin, että nuori voi saada saman katon alla hankkeen tarjoamien palveluiden lisäksi palvelua niin työllisyysasiantuntijalta, sosiaalityöntekijältä, etsivältä nuorisotyöltä kuin mielenterveyspalveluiltakin. Tarvittaessa hankkeen työntekijät järjestävät nuoren asioissa paikalle myös muita tarvittavia palveluita tai jalkautuvat mukaan nuoren asioinnin tueksi.  

Pöydällä erilaisia papereita ja esitteitä, joissa ehkäisevän päihdetyön viikon materiaaleja alkoholista, energiajuomista, nuuskasta, lääkkeistä ja huumeista. Pöyrän ääressä ihmisiä. Työpajoissa monitoimijaisuus osoittautui tärkeäksi.
Ehkäisevän päihdetyön viikolla ryhmässä pohdittiin nuorten kanssa, miten ehkäisevä päihdetyö toteutuu kunnan palveluissa. Mukana keskustelemassa Siilinjärven ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Jaana Niiranen.

 

Nuoren ja nuoren aikuisen elämässä tapahtuvat muutokset voivat olla hyvinkin voimakkaita, palvelujärjestelmä vieras ja uusissa palveluissa asiointi pelottavaa. Hankkeessa tapahtuva ohjaus ja neuvonta pyrkii välttämään tarpeetonta palveluiden välillä pallottelua. Turhan pallottelun välttämiseksi tarvitsemme työskentelymallia, jossa nuoren on mahdollista saada palvelunsa mahdollisimman laajasti saman katon alta. Monitoimijaisuus lisää eri hallintokuntien työntekijöiden tietoutta toistensa työstä, vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa nuoren kiinnittymistä tarvitsemaansa palveluun, oikea-aikaisesti. Nuoren oikea-aikainen kiinnittyminen tarvitsemaansa palveluun vähentää luonnollisesti vahvempien tukitoimien tarvetta ja keventää ruuhkautuneita jonoja. 

Termijargonista käytäntöön 

Monitoimijaiseen työskentelyyn tarvitaan luonnollisesti myös rahallista panostusta. Hankerahoituksella toimivien palveluiden kehittäminen on aina väliaikainen ratkaisu ja yhteinen tahtotila on avainasemassa palveluiden juurruttamiseksi. Hanketyöntekijöiden lisäksi kehittämisprosessiin tarvitaan siis muitakin tahoja, jotka lähtevät viemään kehitettyjä toimintamalleja eteenpäin.

Erityisesti nuorten äänen esilletuominen on tärkeässä roolissa siinä vaiheessa, kun heille suunnattuja palveluita kehitetään. Siilin nuoret -hanke on järjestänyt kuntalaisille nuorille työpajoja, joissa on selvitetty paikallisen ohjaus- ja neuvontapalvelun tarvetta asiakkaan näkökulmasta. Hanke on toteuttanut myös yhdessä Koordinaatin kanssa sidosryhmille työpajan, jossa palvelurakenteen kehittämistä on työstetty nuorten palautteen pohjalta.

Monitoimijaisuus nuorten kanssa tehtävässä työssä ja laaja asiantuntijuus saman katon alla tarjottavissa palveluissa on osoittautunut työpajoissa tarpeelliseksi ja koettu asiakkaan, tässä tapauksessa nuorten, edun mukaisiksi. Kehittämistyössä tärkeää on muistaa, että palvelukokonaisuus rakentuu pala kerrallaan ja kehittyy myös luontaisesti koko ajan. Toiminnan budjetointi on tietysti keskeinen osa toimintaa suunniteltaessa, mutta myös olemassa olevien resurssien uudelleen organisoinnilla ja työnkuvien tarkastelulla voidaan monitoimijaista yhteistyörakennetta kehittää. Eri hallintokuntien ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ei saisi olla henkilöitynyt työntekijään, vaan sen tulisi olla kirjattuna työntekijän perustehtävään. Asiakkaan etu ei saa olla työntekijästä kiinni, vaan sen tulisi olla aina palvelunsaajan perusoikeus. Siilinjärvellä yhteistyö eri hallintokuntien ja organisaatioiden välillä on osoittautunut toimivaksi. Vuoropuhelu ja yhteistyö on ollut innovatiivista ja rohkeaa, vaikka esimerkiksi hyvinvointialueelle siirtyminen ja uusi työnhakumalli ovat tuoneet muutoksia eri työntekijöiden tehtäviin. Ihmiselämässä muutokset merkitsevät usein kriisiä. Niin voi olla myös palveluissa ja niiden rakenteissa. Kriisi käsitetään usein negatiivisessa mielessä. On kuitenkin syytä muistaa, että kriisi merkitsee käännekohtaa ja on yhteisestä tahdosta kiinni, valitsemmeko käännekohdan risteyksessä polun parempaan. 

Kivillä reunustettu nuotio.
Toimintaympäristöllä on suuri merkitys kohtaamistyössä. Palveluiden uudelleenorganisoinnissa vain luovuus on rajana. Miten voisimmekaan hyödyntää esimerkiksi luontoa ja metsää sekä niiden rauhoittavaa vaikutusta enemmän asiakastyössä?

 

Lisää tietoa:

Pysy ajan tasalla Koordinaatin osaamiskeskuskuulumisista

Tilaa uutiskirje!