Media- ja informaatiolukutaito sekä nuorten tieto- ja neuvontatyö – erottamattomat kumppanit

Tässä artikkelissa Evaldas Rupkus, kirjoittaja, kouluttaja, ja projektijohtaja, esittää oman näkemyksensä media- ja informaatiolukutaidon ja nuorten tieto- ja neuvontatyön yhtymäkohdista. Evaldas on ollut mukana kehittämässä Liettuan nuorten tieto- ja neuvontapalveluja niiden alusta alkaen ja työskentelee tällä hetkellä media- ja informaatiolukutaidon parissa saksalaisessa järjestössä, joka toimii Aasiassa ja Euroopassa. 

Miten media- ja informaatiolukutaito määritellään?

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten medialukutaidon ja informaatiolukutaidon käsitteet nähtiin toisistaan erillisinä. Kuten tavallista, eri näkökulmista ja koulukunnista asiaa lähestyvät tutkijat näkivät kentän kukin omasta näkökulmastaan. Jotkut toimijat puhuvat edelleen joko vain media- tai vain informaatiolukutaidosta, joko historiallisista syistä tai koska pitävät niitä synonyymeinä. Nykyisin kuitenkin suositellaan puhuttavan media- ja informaatiolukutaidosta UNESCOn otettua käyttöön media- ja informaatiolukutaidon yhdistelmäkäsitteen (Composite Concept of MIL), joka pyrkii yleismaailmalliseen määrittelyyn. 

Yhdistelmäkäsite on hyvin laaja, ja siihen sisältyy monia eri lukutaitokäsitteitä. UNESCOn mielestä kattavaan media- ja informaatiolukutaidon määrittelyyn on sisällytettävä perus-, digitaalinen, uutis- ja kirjastolukutaito, sekä kulttuurinen monimuotoisuus. Tämä määritelmä kytkeytyy ihmisoikeuksien kontekstiin. Käytännössä media- ja informaatiolukutaidon edistää kansalaisten oikeuttaan tiedon saantiin sekä oikeutta ilmaisunvapauteen.

Keskiössä sisällön luomisen kokemus

Kuten muutkin lukutaidon muodot, MIL koostuu tiedoista, taidoista, ja asenteista. Koska UNESCOn yhdistelmäkäsite on niin laaja, viestinnän kehittämisjärjestö – DW Akademie – on kehittänyt oman mallinsa viidestä perustaidosta, joita se pitää media- ja informaatiolukutaitokasvatuksen keskeisinä pilareina. Kaikki alkaa Saatavuudesta (access) – pääsystä tietolähteisiin tai mediasisältöihin. Seuraava vaihe on Analysointi (analyze) – yhden mediatuotoksen vastaanottaminen ja sen tarjoaman tiedon pohdinta ja kyseenalaistaminen.  Luominen (create) – on kaiken ytimessä, sillä eräs tehokkaimmista oppimisen muodoista on kokemuksellinen oppiminen. Tässä yhteydessä se tarkoittaa omien mediaviestien tai -sisältöjen luomista, ja sen toteamista, kuinka helppoa näitä sisältöjä on manipuloida ja kuinka vaikeaa tasapuolisen, riippumattoman, ja oikean tiedon välittäminen oikeastaan on.  Arviointi (reflect) – miten media vaikuttaa käyttäjiinsä, ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia median tekijöille siitä syntyy? Tämä on erityisen tärkeää ja ajankohtaista keskellä nykyistä, maailmanlaajuista “infodemiaa”. 

Media- ja informaatiolukutaito mahdollistaa aktiivisen osallisuuden

Tärkein pilareista on Toiminta (act) – mediaviestien tuottaminen vastuullisesti myönteisen muutoksen aikaan saamiseksi. Tässä on tärkeä korostaa, että MIL ei ole itsetarkoitus, vaan väline, joka mahdollistaa kaikkien täysimääräisen osallistumisen julkiseen keskusteluun. Aktiivisen osallisuuden mahdollistaminen on yksi nuorisotyön keskeisimmistä arvoista ja tavoitteista. MIL ja osallisuus ovat siis kytköksissä toisiinsa, ja kun puhutaan nuorten media- ja informaatiolukutaidosta, myös nuorisotyöhön on suora yhteys. 

Yksi media- ja informaatiolukutaidon kentän haasteista on sen laajuus ja vaikeus selittää käsitettä yhdessä lauseessa. Eräs mahdollinen MIL:n määritelmä on se, että se mahdollistaa yhdenvertaisen median ymmärtämisen ja käytön. Tämä kuitenkin jättää mainitsematta monta keskeistä MIL:n kattamaa osa-aluetta, esimerkiksi kielteisen ilmiöiden kuten ääriajattelun, polarisaation, propagandan, disinformaation, nettiväkivallan ja seksuaalisen kiristyksen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn, uskontojen ja kulttuurien välisen yhteisymmärryksen edistämisen, ja monta muuta asiaa. Joka tapauksessa MIL-yhdistelmäkäsite näyttää selkeästi, miten laaja kenttä kysymyksiä median ja informaation kuluttamiseen liittyy; sitä ei voi pelkistää vaikkapa “valeuutisiin”, joka on poliittisessa keskustelussa pinnalla, mutta nuorille vain yksi eikä välttämättä kovin arkielämän kannalta keskeinen aihe. Täten media- ja informaatiolukutaitoa on lähestyttävä muistaen aina sen monitahoisuus ja monisyisyys.

Kuinka media- ja informaatiolukutaidosta tehdään mielenkiintoista?

Nuorisotyön toimijat, jotka toimivat media- ja informaatiolukutaidon välittäjinä nuorille ja osaavat hyödyntää työssään innovatiivisia lähestymistapoja, pystyvät tekemään aiheesta helpommin lähestyttävän uppoamatta UNESCOn käsitteen monisyisyyteen. Nuorisotyön ja nuorten tieto- ja neuvontatyön arjessa, esimerkiksi nuoren kanssa yhdessä tietoa hakiessa, saattaa olla hyödyksi pelkistää MIL muutamaan konkreettiseen kysymykseen. 

Medialukutaidon keskus (Center for Media Literacy) on ehdottanut viiden peruskysymyksen ja niiden takana olevien ydinkäsitteiden sarjaa, jotka mahdollistavat kriittisen ajattelun rohkaisemisen ja ymmärtämisen. Jokaisen tiedon jyvän, ja erityisesti jokaisen mediasisällön, kohdalla kannattaa aloittaa kysymällä: Kuka on luonut tämän viestin? Kiinnittämällä huomiota käytettyihin luoviin tekniikoihin ja viestissä edustettuihin eri mahdollisiin tulkintoihin ja näkökulmiin voidaan viestiä arvioida yksityiskohtaisemmin. Useimpien ymmärrystä helpottaa, kun pysähdytään pohtimaan, miksi kukin viesti on lähetetty (ja miksi juuri minulle – ottaen huomioon, että elämme algoritmien aikaa). Yksinkertainen ja tehokas tapa tuoda nämä peruskysymykset käytäntöön on ottaa vaikkapa mainos ja käydä nuorten kanssa kysymyslista läpi yhdessä viestiä miettien.

Nuorisotyöntekijöillä on hyvät valmiudet media- ja informaatiolukutaitokasvatukseen

Todennäköisesti nuorten tieto- ja neuvontatyön toimijat käyttävät jo nyt jotakin edellä kuvattua toimintatapaa auttaessaan nuoria löytämään vastauksia kysymyksiinsä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaisten periaatteiden tärkeitä periaatteita ovat saatavuus, mukaan ottaminen, vahvistaminen, tiedon laatu, voimaannuttaminen, ja osallistaminen. Nämä ovat myös MIL:n perusperiaatteita. Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät tukevat kehittämään media- ja informaatiolukutaitoa auttamalla nuoria tietotulvan keskellä ja rohkaisemalla tiedon tarkistamiseen. Käynnissä on jo erinäisiä projekteja media- ja informaatiolukutaidon edistämiseksi, kuten MIL-lähettiläiden vertaistoiminta ja verkostoituminen, nuorten journalistien toimintamallit, sekä keskusteluyhteisöt väärän tiedon ja salaliittoteorioiden kitkemiseksi.

Monissa maissa MIL:n sisällyttäminen muodollisen koulutuksen oppisisältöihin on kuitenkin edelleen enemmän korulause kuin todellisuutta. Nonformaalin koulutuksen kentällä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat yksi luonteva toimija, joka voi pitää tätä yhä tärkeämpää aihetta esillä. Kentän nykyiset toimijat ovat usein joko hyvin irrallisia toisistaan tai tiettyyn näkökulmaan keskittyneitä. Todellisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja laajat yhteistyöverkostot, jotka ovat jo osa nuorten tieto- ja neuvontatyötä Euroopan laajuisesti.

Lue alkuperäinen artikkeli englanniksi tämä linkin kautta.

Kuuntele aiheeseen liittyvä podcast (englanninkielinen).