Media-arjen hyvinvointitaitoja nuorille

Media on tulvillaan oman hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä sisältöjä, asiantuntijoiden kannanottoja ja neuvoja. Käytännössä jokainen suomalainen käyttää elämässään jotakin digitaalista teknologiaa kuten älypuhelinta, sosiaalista mediaa tai sähköisiä palveluita. On siksi luonnollista, että hyvinvointipuhe limittyy keskusteluun digitaalisesta media-arjesta. Niinpä olet voinutkin viime aikona törmätä käsitteisiin digihyvinvointi tai digitaalinen hyvinvointi. 

Kansainvälistä alkuperää oleva digitaalisen hyvinvoinnin eetos ottaa kantaa erityisesti ruutuaikaan, sovellusten ja pelien koukuttaviin mekanismeihin ja siihen, miten jatkuvat keskeytykset ja informaatioylikuorma vaikuttavat aivoihin. Keskustelun ytimessä on huoli digitaalisen teknologian mahdollisista elämänlaatua ja hyvinvointia heikentävistä vaikutuksista. 

Kolikon kaksi puolta

Nuorten median käyttöä tarkasteltaessa digihyvinvointi asettuu osaksi kasvatuksellista keskustelua: miten voimme tukea nuorten valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja ratkaista erilaisia hyvinvointia kuormittavia haasteita digitaalisessa media-arjessa?  

Julkinen keskustelu nuorten median käytöstä on usein ongelmalähtöistä. Hyvinvointia määritellään helposti pahoinvoinnin kautta — mistä tilasta tai tilanteesta pyritään pois. Samalla tavalla nuorten median käyttöä käsitellään siitä näkökulmasta, mikä median käytössä mättää ja minkälaisia vaaroja kulman takana odottaa. Huolta tuntuu aiheuttavan erityisesti niin kutsuttu peli- ja älypuhelinriippuvuus. 

Median käytön riskien tunnistaminen ja aidosti ongelmalliseen käyttöön puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. Yleinen nuorten median käytön typistäminen sen mahdollisiin ongelmiin ja riskeihin vie keskustelua kuitenkin sivuraiteille. Vaarana on, että syntyy sellainen asetelma, jossa nuori joutuu puolustelemaan itselleen tärkeää toimintaympäristöä tai piilottelemaan omaa median käyttöään. Hedelmällisempi lähtökohta olisi, jos nuori yhdessä turvallisen aikuisen tai ammattilaisen kanssa opettelisi median käytön hallintaa ja hyvinvointia edistävää käyttöä. 

On hyvä havaita, että digitaalinen teknologia tuo arkeemme muutakin kuin haasteita: se esimerkiksi helpottaa yhteydenpitoa ja uusien ihmissuhteiden solmimista, tarjoaa keinoja käyttää mediaa harrastusten tukena sekä tekee hyvinvoinnin tavoittelemisen mahdolliseksi erilaisten sovellusten avulla. Media-arjen hyvinvoinnista huolehtiminen kestävällä tavalla edellyttää taitoja, joiden avulla voidaan ongelmien ratkomisen lisäksi pyrkiä aktiivisesti kohti positiivista digitaalista media-arkea. 

Mediakasvatusseurassa digihyvinvointi ymmärretään nimenomaan mediakasvatuksellisena näkökulmana. Mediakasvatuksella vahvistetaan sellaisia kestäviä ja siirrettäviä media- ja hyvinvointitaitoja, joita nuori tarvitsee tänään ja huomenna. Digihyvinvointitaitojen avulla nuori osaa käyttää mediaa hyvinvointiaan vahvistaen, ehkäistä ja ratkoa erilaisia hyvinvoinnin haasteita sekä hyödyntää mediaa monipuolisesti omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. 

Miten digihyvinvointitaitoja vahvistetaan käytännössä? 

Digitaalinen media ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha asia – se on läsnä arjessamme ja kehittyy koko ajan. Siksi on tärkeää oppia käyttämään sitä joustavasti tavalla, joka tukee kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. 

Mediakasvatuksella voidaan tukea nuorten digihyvinvointitaitojen kehittymistä vahvistamalla esimerkiksi: 

- kriittistä medialukutaitoa, 
- tietoisuutta omista median käytön tavoista, 
- kykyä hallita omaa median käyttöä, 
- tunne- ja turvataitoja, 
- valmiuksia huolehtia omasta fyysisestä terveydestä ja aivojen hyvinvoinnista sekä 
- taitoja verkkovuorovaikutukseen rakentavasti ja positiivisessa hengessä.  

Miten nuoria työssään kohtaava ammattilainen voisi tukea digihyvinvointitaitoja? Mediakasvatusseura tarjoaa keväällä 2020 aiheesta maksutonta koulutusta nuoriso- ja ohjausalan ammattilaisille. Verkko- ja lähityöskentelyä yhdistävä kolmen opintopisteen laajuinen Digivoimaa-koulutus kehittää monipuolisesti osallistujien mediakasvatus- ja digihyvinvointiosaamista. Se tarjoaa mahdollisuuksia monialaiselle vertaisoppimiselle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle. 13.1.–19.4.2020 Oulussa, Järvenpäässä ja kokonaan verkossa toteutettaviin koulutuksiin ilmoittautuminen on käynnissä 16.12.2019 asti tässä osoitteessa.  

Tervetuloa mukaan! 

Laura Sillanpää, 

Projektipäällikkö, Digivoimaa-hanke, Mediakasvatusseura laura.sillanpaa@mediakasvatus.fi